Vaihdevuosissa munasarjojen toiminta hiipuu ja lopulta sammuu. Vaihdevuodet alkavat 45–55 vuoden iässä ja aiheuttavat oireita suurimmalle osalle naisista.
Vaihdevuosissa munasarjojen toiminta hiipuu ja lopulta sammuu. Vaihdevuodet alkavat 45–55 vuoden iässä ja aiheuttavat oireita suurimmalle osalle naisista.
Vaihdevuodet ovat elämänjakso, jonka aikana munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta sammuu. Kuukautiskierto hiipuu, kun munarakkulat vähenevät. Samalla estrogeenin tuotanto elimistössä vähenee ja ovulaatiot loppuvat, minkä takia raskaaksi ei voi enää tulla.
Menopaussi tarkoittaa viimeisiä, spontaanisti tulevia kuukautisia. Kuukautisten poisjääminen lasketaan menopaussiksi vasta sitten, kun kuukautisten poisjäännistä on kulunut vuosi. Menopaussi tapahtuu keskimäärin 51-vuotiaana, mutta sen vaihteluväli on noin 40–60 ikävuotta. Menopaussi voi aikaistua muun muassa tupakoinnin, munasarjojen poiston, sädehoidon tai solunsalpaajahoitojen takia.
Haittaavatko vaihdevuosiin viittaavat oireet elämänlaatuasi? Varaa aika vaihdevuosien asiantuntijalle verkosta.
Voit myös varata ajan puhelimitse asiakaspalvelumme kautta.
Vaihdevuosioireet alkavat osalla naisista noin 5–10 vuotta ennen menopaussia. Tätä ajanjaksoa kutsutaan esivaihdevuosiksi eli premenopaussiksi. Esivaihdevuosissa oireet ovat yleensä lieviä ja ajoittaisia.
Vaihdevuosioireet kestävät keskimäärin seitsemän vuotta ja ovat tavallisesti voimakkaimmillaan vuoden sisällä menopaussista. Noin 75 prosenttia naisista saa vaihdevuosioireita ja 10–20 prosentilla heistä oireet ovat hankalia. Kaikille naisille ei tule vaihdevuosioireita.
Tavallisimpia vaihdevuosioireita ovat:
hikoilu
kuumat aallot
mielialan vaihtelu
aloitekyvyttömyys
seksuaalinen haluttomuus
emättimen limakalvon oheneminen ja kuivuus
Vaihdevuodet voivat myös lisätä painonnousua sekä tehdä muutoksia rintoihin, ihoon ja hiuksiin. Toistuvat emätintulehdukset ja virtsarakon tulehdukset ovat tyypillisiä emättimen bakteerikannan muuttuessa. Estrogeenin väheneminen heikentää luustoa ja altistaa osteoporoosille. Myös tuki- ja liikuntaelimistön oireet ja nivelkivut ovat vaihdevuosi-ikäisillä tavallisia. Estrogeenin väheneminen saattaa vaikuttaa myös sydän- ja verisuonielimistön toimintaan.
Gynekologin vastaanotolle kannattaa mennä, jos oireet ovat häiritseviä ja rajoittavat elämää.
Gynekologi voi todeta vaihdevuodet yli 45-vuotiaille oireenmukaisesti. Selkeät vaihdevuosioireet ja kuukautisten harveneminen tai loppuminen riittävät diagnoosin tekemiseen.
Tarvittaessa vaihdevuosidiagnoosi voidaan varmistaa mittaamalla FSH-hormoniarvo. Lisäksi ultraäänitutkimuksella voidaan tutkia kohdun limakalvon rakennetta. Tarkemmat tutkimukset ovat yleensä tarpeen vain silloin, jos vaihdevuodet alkavat varhain tai on syytä epäillä oireiden johtuvan muusta syystä kuin vaihdevuosista.
Vaihdevuosioireita voi helpottaa itsenäisesti välttämällä tupakointia, alkoholinkäyttöä, liiallista kahvinjuontia ja tulisia ruokia. Painonhallinta ja riittävä liikunta auttavat niin ikään oireisiin. Osteoporoosin ehkäisyssä kalsium ja D-vitamiini ovat tärkeitä. Emättimen limakalvon kuivuutta voi hoitaa apteekista saatavilla emätinpuikoilla ja -voiteilla.
Vaihdevuosien tavallisin ja tehokkain lääkkeellinen hoitomuoto on hormonikorvaushoito. Se voidaan annostella pillereinä, ihogeelinä, laastareina tai suihkeena. Hormonikorvaushoitoa suositellaan, jos vaihdevuosioireet vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuun. Gynekologi arvioi hoitoon liittyvät hyödyt ja riskit aina tapauskohtaisesti.
Markkinoille on tullut myös kehon lämmönsäätelykeskukseen vaikuttava lääke, joka sopii erityisesti niille naisille, jotka eivät voi käyttää hormonikorvaushoitoa.
Vaihdevuosioireisiin voi saada apua myös mielialalääkityksestä ja nukahtamista helpottavista lääkkeistä ja valmisteista.
