Käden tai ranteen jänteet tai jännetuppi voivat tulehtua esimerkiksi rasituksesta. Käsikirurgi arvioi leikkaustarpeen vastaanotolla.
Käden tai ranteen jänteet tai jännetuppi voivat tulehtua esimerkiksi rasituksesta. Käsikirurgi arvioi leikkaustarpeen vastaanotolla.
Jänteitä ympäröivät suojarakenteet, joita kutsutaan jännetupeiksi. Jännetupet voivat toisinaan tulehtua esimerkiksi poikkeavan rasituksen, tapaturman tai tiettyjen sairauksien kuten reuman tai diabeteksen seurauksena. Jännetuppitulehdus on melko yleinen vaiva esimerkiksi toimistotyöntekijöillä, muusikoilla, urheilijoilla ja käsityöläisillä.
Yleensä jännetuppitulehdus puhkeaa käden tai ranteen alueelle, mutta se voi esiintyä myös jalassa tai nilkassa. Jännetuppitulehdus aiheuttaa oireilevalle alueelle muun muassa kipua ja liikejäykkyyttä.
Voit varata ajan itsellesi tai toisen henkilön puolesta.
Varaa aika suoraan verkosta tai puhelimitse asiakaspalvelumme kautta.
Jännetuppitulehduksen oireet vaihtelevat hieman riippuen siitä, missä päin kehoa tulehdus esiintyy. Oireet pahenevat yleensä rasituksen aikana ja levossa ne voivat helpottaa.
Yleisimpiä jännetuppitulehduksen oireita ovat:
kipu
turvotus
liikerajoitukset ja -lukot
arkuus
punoitus
naksuminen, narina tai rahina
heikkous.
Jännetuppitulehduksen oireet voivat kestää muutamasta viikosta jopa vuoteen. Nopean diagnoosin ja tehokkaan hoidon avulla oireiden kesto voi lyhentyä merkittävästi.
Lääkäri diagnosoi jännetuppitulehduksen oireiden perusteella. Tyypilliset kipukohdat löytyvät painelemalla ja liiketestien perusteella. Kivun lisäksi tulehdusalueen turvotus ja liikerajoitukset viittaavat jännetuppitulehdukseen.
Yleinen käden jännetuppitulehduksen oire on myös niin sanottu napsusormi. Se tarkoittaa, että sormi jää lukkoon nyrkkiasennossa eikä suoristu kuin toisella kädellä avustamalla.
Jännetuppitulehduksen toteamiseen ei tarvita yleensä kuvantamista.
Jännetuppitulehdukseen liittyvää kipua voi helpottaa tulehduskipulääkkeillä. Jos ne eivät auta, lähelle jännettä annettava kortisonipistos on erinomainen hoitokeino. Noin 80–90 prosenttia jännetuppitulehduksista toipuu kortisonihoidolla.
Jos jännetuppitulehdus uusii, kortisonihoito voidaan toistaa kerran. Kolmatta pistoshoitoa ei suositella, sillä jatkuvasti käytettynä kortisoni heikentää kudoksia. Jos jännettä altistetaan kortisonille liikaa, se voi pahimmassa tapauksessa katketa.
Jännetuppitulehdusta voidaan hoitaa myös paikallispuudutuksessa tehtävällä leikkauksella. Käsikirurgi arvioi leikkaustarpeen vastaanotolla. Leikkauksessa käsikirurgi avaa koukistajajänteen jännetupen ahtaan alkuosan ja puhdistaa tarvittaessa tulehtunutta jännekalvoa. Leikkauksen jälkeen jänteellä on paremmin tilaa liikkua, jolloin oireet helpottavat.
Leikkauksesta toipuminen sujuu yleensä nopeasti, mutta lääkäri voi työnkuvasta riippuen kirjoittaa 1–2 viikon sairausloman. Leikkauksen jälkeen toipumista seurataan kontrollikäynnillä ja kuntoutumista tuetaan tarvittaessa fysioterapialla.
Käsikirurgi on käden ja ranteen vammojen sekä sairauksien hoitoon erikoistunut lääkäri. Käsikirurgilta saat apua akuutteihin ja kroonisiin käsi- ja rannevaivoihin.
Fysioterapia kehittää hyvinvointia, toimintakykyä ja liikkumista. Sen avulla voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä tuki- ja liikuntaelinten vaivoja, kiputiloja sekä rasitusvammoja.
