Missä tapauksissa lymfaterapiasta on hyötyä?

Lymfaterapiaa käytetään erityisesti tilanteissa, joissa imusuoniston kuljetuskapasiteetti on kroonisesti laskenut esimerkiksi imusolmukkeiden poiston, kasvainten, sädehoidon tai synnynnäisten tekijöiden seurauksena. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi:

• imusuoni- ja laskimoperäiset turvotukset

• syöpäleikkausten jälkitilat

• leikkaukseen valmistavana käsittelynä

• kirurgisten toimenpiteiden jälkitilat (haavat, mustelmat, turvotus, arvet)

• sädehoidon aiheuttamat turvotukset

• raskauteen liittyvät turvotukset

• erilaisten traumojen turvotukset, kuten venähdykset, murtumat, revähdykset ja mustelmat

• krooniset haavat (säärihaavat)

• krooniset sairaudet (reuma, kulumat, fibromyalgia, ruusu, skleroderma)

• krooninen nuha ja sinuiitti

Lymfaterapiaa käytetään myös pehmytkudosvammojen ja leikkausten jälkeisen turvotuksen hoitoon. Hoito voidaan aloittaa heti leikkauksen tai vamman jälkeen. Raajaturvotuksissa lymfaterapiaan liitetään yleensä kompressiosidos.

Lymfaterapiaan kuuluvia alueita ovat myös ihonhoito, liikehoito ja neuvonta.

Milloin lymfaterapia ei sovellu hoidoksi?

Hoitoa ei voida tehdä, jos asiakkaalla on jokin seuraavista:

• akuutti infektio

• syvä laskimotukos

• pahanlaatuiset kasvaimet (syöpä), joiden hoito on kesken

• sydämen vajaatoiminta.