Mikä on uniapnea?

Uniapneassa ylähengitystiet ahtautuvat nukkuessa aiheuttaen hengityskatkoksia. Apnealla tarkoitetaan hengityskatkosta. Hengityskatkoksen seurauksena syntyy toistuvaa hapenpuutetta jopa satoja kertoja yössä. Kuorsaus on ensimmäinen merkki hengitysteiden ahtautumisesta. Ahtauden lisääntyminen johtaa hengityskatkoksiin, jotka heikentävät unen laatua.

Toistuvien hengityskatkosten ja unesta havahtumisien takia uni jää pinnalliseksi ja katkonaiseksi. Uniapnean aiheuttama univaje aiheuttaa päivällä vaikeaa väsymystä, ärtyneisyyttä ja keskittymisvaikeuksia, sekä heikentää elämänlaatua. Uniapnea aiheuttaa myös monia vakavia liitännäissairauksia, kuten verenpainetautia, diabetesta, sydämen rytmihäiriöitä, verenkiertohäiriöitä ja masennusta.

Yleisintä uniapnea on 40–65-vuotiailla, mutta sitä voi esiintyä myös kaiken ikäisillä.

Mistä uniapnean tunnistaa?

Yleisin uniapnean oire on kuorsaus sekä unenaikaiset hengityskatkokset. Valtaosa uniapneaa sairastavista kuorsaa, mutta myös kuorsaamattomalla henkilöllä voi olla hengityskatkoksia. Osa taas ei tiedosta kuorsaavansa.

Unen aikainen hengityskatkos voi kestää muutaman sekunnin tai jopa yli kaksi minuuttia. Katkos päättyy nukkujan havahtuessa korahdukseen. Yleensä nukkuja ei tietoisesti herää katkoksiin, mutta joskus korahdus havahduttaa nukkujan täysin hereille.

Yksittäiset unen aikaiset hengityskatkokset ovat tavallisia sekä vaarattomia, ja niitä esiintyy kaikilla aikuisilla. Alle viisi unen aikaista hengityskatkosta keskimäärin tunnissa on normaalia.

Uniapnean vaikeusasteen karkea mittari on AHI-indeksi (hengityskatkoksia tunnissa):

• Lievä uniapnea: AHI 5–15

• Keskivaikea uniapnea: AHI 16–30

• Vaikea uniapnea: AHI > 30

Mitä ovat uniapnean oireet?

Uniapneassa hengityskatkosten takia uni jää katkonaiseksi, mikä aiheuttaa päivisin väsymystä ja jopa pakonomaista nukahtelua. Muita päiväaikaisia ongelmia voivat olla keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, masennus ja muistihäiriöt. Yöllä voi ilmetä yöhikoilua ja lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta. Vakavia uniapnean oireita ovat myös yölliset rytmihäiriöt tai rintakiputuntemukset.

Uniapnean oireita ovat mm.

• kuorsaus

• hengityskatkokset nukkuessa

• aamupäänsärky

• väsymys ja nukahtelu päiväsaikaan

• keskittymisvaikeudet

• ärtyneisyys ja mielialavaihtelut

• impotenssi

• muistihäiriöt.

Hoitamaton uniapnea

Uniapnea on vakava sairaus, joka elämänlaadun heikentämisen lisäksi lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä. Hoitamattomana uniapnea kasvattaa riskiä sairastua erilaisiin vakaviin liitännäissairauksiin, kuten diabetekseen, verenpainetautiin, sydämen rytmihäiriöihin ja verisuonisairauksiin. Hoitamaton vaikea uniapnea voi aikaistaa muistisairauden, kuten Alzheimerin taudin, puhkeamista.

Uniapnea lisää myös liikenneonnettomuuksien ja työtapaturmien riskiä. Hoitamaton uniapnea on lakisääteinen este ammattikuljettajana ja monissa muissa riskiammateissa toimimiselle.

Hoitamattoman uniapneataudin taloudellinen kustannus yhteiskunnalle on yli miljardi euroa vuodessa.

Uniapnea lisää esimerkiksi seuraavien sairauksien riskiä:

• tyypin 2 diabetes

• sydän- ja verisuonitaudit

• astma

• kohonnut verenpaine

• sepelvaltimotauti

• sydänkohtaus

• aivoinfarkti

• Alzheimerin tauti

  .

Mikä altistaa uniapnealle?

Ylipaino on tärkein yksittäinen uniapnean riskitekijä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että joka kolmas uniapneaa sairastava on normaalipainoinen. Muita rakenteellisia uniapnealle altistavia tekijöitä ovat ahdas nenä tai nielu, kookkaat nielurisat tai purennan häiriöt, kuten lyhyt alaleuka. Downin syndroomassa uniapnea on hyvin tavallinen.

Runsas alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden käyttö sekä tupakointi lisäävät uniapnean riskiä. Myös kilpirauhasten vajaatoiminta altistaa uniapnealle. Naisilla uniapnean esiintyvyys kasvaa vaihdevuosien jälkeen samalle tasolle miesten kanssa.

Raskauden aikana uniapnean riski kasvaa. Hengityskatkokset ja hoitamaton uniapnea voivat olla riski sekä äidille että sikiölle.

Diabeetikot kuuluvat uniapnean riskiryhmään. Uniapnea altistaa tyypin 2 diabetekselle, mutta toisaalta myös diabetes voi altistaa uniapnealle. Yli puolella tyypin 2 diabeetikoista on uniapnea, ja usein hoitamaton.

Uniapnean riskitekijöitä ovat

• ylipaino

• rakenteelliset ongelmat, kuten ahdas nenä, lyhyt leuka, kookkaat nielurisat

• runsas alkoholin käyttö

• rauhoittavat lääkkeet

• tyypin 2 diabetes

• raskaus.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin on syytä hakeutua, mikäli on itse tietoinen tai kumppani ilmoittaa hengityskatkoksista. Myös aamupäänsärky, yöllinen toistuva virtsaamisen tarve, häiritsevä päiväväsymys, mielialavaihtelut, keskittymisvaikeudet ja muut oireet ovat hyviä syitä hakeutua tutkimuksiin.

Uniongelmien takia kannattaa hakeutua vastaanotolle matalalla kynnyksellä. Uniapnean ohella myös monet mahdolliset muut syyt uniongelmien takana voidaan selvittää ja hoitaa. Pihlajalinnassa on saatavilla kattavasti apua uniongelmiin aina univalmennuksesta uniapnean hoitoon.

Uniapnean tutkiminen ja toteaminen

Uniapneaepäilyä tutkitaan vastaanotolla, jossa lääkäri haastattelee perusteellisesti sekä tutkii ylähengitystiet mahdollisten rakenteellisten ahtauksien havaitsemiseksi. Tarpeen mukaan tehdään laboratoriotutkimuksia ja aloitetaan tarvittaessa myös verenpaineen seuranta.

Kotona tehdään uniapneatutkimus eli yöpolygrafiarekisteröinti eli yöpolygrafiatutkimus. Yöpolygrafiatutkimuksessa unen aikana arvioidaan hengitystä, mitataan katkosten määrää ja elimistön happitasoa. Tutkimuksen perusteella voidaan diagnosoida mahdollinen uniapnea sekä todeta sen vaikeusaste.

Lue lisää: Yöpolygrafiatutkimus

Uniapnean hoito

Pihlajalinnassa uniapnean hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Lievän uniapnean tavallisia hoitokeinoja ovat painonhallinta, uniapnea- eli kuorsauskisko ja selinmakuun välttäminen asentovyöllä. Painonhallintaan on saatavilla ammattilaisen apua esimerkiksi Pihlajalinnan Painonhallintaklinikalta. Painonhallinnan tukena käytetään aktiivisesti lääkehoitoa. Joskus lievääkin uniapneaa on tarpeen hoitaa CPAP-laitteella.

Keskivaikean ja vaikean uniapnean hoidossa tavallinen hoito on CPAP-hoito eli ylipainehengityshoito.

Leikkaushoito voi tulla kyseeseen, kun avarretaan ahdasta nenää CPAP-hoidon helpottamiseksi. Myös kookkaiden ja ahtauttavien nielurisojen pienentämisestä voi olla apua uniapnean hoidossa. Leukakirurgialla voidaan parantaa uniapneaa hoitamalla lyhyeksi kehittynyttä leukaa. Laihdutuskirurgia on tehokas uniapnean hoitomuoto vaikeasti ylipainoisilla. Vaikeassa uniapneassa, johon CPAP-hoito ei sovellu eivätkä muutkaan keinot riitä, on tarjolla kielihermoon kirurgisesti asennettava hermosimulaattorihoito.

Uniapnean hoitomuotoja ovat

• CPAP-hoito

• uniapneakisko eli kuorsauskisko

• asentohoito

• leikkaushoito

• elintapahoito ja painonhallinta