Mikä silmätulehdus on?

Silmätulehdus on yleensä bakteerin tai viruksen aiheuttama infektio silmän side- tai sarveiskalvolla. Tulehdus voi oireilla myös silmäluomessa tai sen reunassa. Silmätulehduksen oireita ovat silmän punoitus, kipu ja kutina sekä usein myös vetistys ja rähmintä.

Yleisin silmätulehdus on sidekalvotulehdus, joka on tavallisesti melko harmiton. Sidekalvotulehdus oireilee usein kummassakin silmässä yhtä aikaa.

Sidekalvotulehdukset ovat yleisiä flunssan yhteydessä, ja ne ovat tyypillisesti bakteerin tai viruksen aiheuttamia. Myös siitepöly- tai muu allergia voi aiheuttaa kutisevan sidekalvontulehduksen.

Harvinaisempi sarveiskalvotulehdus oireilee yleensä vain toisessa silmässä. Sarveiskalvotulehdus voi kehittyä esimerkiksi silloin, jos silmään tulee naarmu. Sarveiskalvotulehduksessa silmä on paitsi kipeä ja vetistävä, myös valonarka. Sarveiskalvotulehdukset ovat yleisimpiä ja hankalimpia piilolinssien käyttäjillä.

Myös iriitissä eli värikalvotulehduksessa silmä punoittaa, mutta on tyypillisesti myös selvästi valonarka eikä rähmimistä ole. Iriitin oireet aiheuttaa useimmiten elimistön oma tulehdustaipumus ilman erillistä taudinaiheuttajaa.

Lisäksi klamydiatartunta voi aiheuttaa pitkittyneen silmätulehduksen. Joskus silmätulehduksen aiheuttaja voi olla ihotauti tai sieni.

Tarttuuko silmätulehdus?

Allerginen sidekalvotulehdustulehdus ei tartu, mutta bakteerin tai viruksen aiheuttama flunssaan liittyvä sidekalvotulehdus tarttuu ihmisestä toiseen helposti pisaratartuntana tai käsien kautta. Silmätulehdustartunnan välttämisessä onkin tärkeää huolehtia hyvästä käsihygieniasta ja välttää koskettelemasta tulehtunutta silmää.

Silmätulehdusta potevan on hyvä käyttää omaa käsipyyhettä ja vaihtaa se puhtaaseen mahdollisimman usein. Piilolinssien käyttöä tulee välttää, kunnes silmä on täysin parantunut. Sarveiskalvotulehdus voi pitkittyä ja tarttua piilolinssien ja niihin liittyvien tarvikkeiden välityksellä.

Bakteeriperäiset silmätulehdukset tarttuvat erityisen helposti päiväkodeissa. Jos lapsen silmätulehdukseen liittyy voimakasta rähmäisyyttä tai valonarkuutta, kannattaa käydä lääkärissä ennen paluuta päiväkotiin.

Miten silmätulehdusta hoidetaan?

Virusperäinen sidekalvotulehdus paranee yleensä itsestään, kun flunssaoireet helpottavat. Myös bakteerien aiheuttama sidekalvotulehdus paranee yleensä ilman erillistä hoitoa, mutta antibioottitipat voivat nopeuttaa oireiden hellittämistä.

Silmätulehduksen oireita voi helpottaa puhdistamalla silmän ympäristöä useita kertoja päivässä puhtaalla vesijohtovedellä. Apteekista saa ilman reseptiä kosteuttavia silmätippoja, jotka auttavat kuivuuden tunteeseen ja kutinaan. Ärtynyttä silmäluomen ihoa voi hoitaa hajusteettomalla, apteekista saatavalla ihon perusvoiteella.

Allergiseen silmätulehdukseen auttavat ilman reseptiä tai reseptillä myytävät allergiasilmätipat. Värikalvontulehdukseen silmälääkäri määrää kortisonitippoja.

Milloin silmätulehdus vaatii lääkäriä?

Jos silmässä tuntuu kovaa kipua, valoarkuutta tai näkö heikkenee huomattavasti, silmälääkäriin kannattaa hakeutua nopeasti. Lääkärin puoleen kannattaa kääntyä myös silloin, jos silmätulehdusoireet jatkuvat flunssan jälkeen. Silmätulehduksen asianmukainen hoito on tärkeää, sillä hoitamaton silmätulehdus voi vaikuttaa pysyvästi näöntarkkuuteen.

Myös toistuvat silmätulehdukset kannattaa tutkia silmälääkärillä, sillä ne voivat olla esimerkiksi oire alkavasta reumasairaudesta.

Silmälääkäri tutkii silmän silmämikroskoopilla, jolla hän voi paikantaa tulehduksen sijainnin tarkasti. Tarvittaessa silmälääkäri voi ottaa silmästä bakteerinäytteen pumpulipuikolla.

Klamydian aiheuttama silmätulehdus todetaan helpolla sukupuolitautitestillä. Silmälääkäri määrää tutkimusten perusteella silmätulehdukseen sopivan hoidon ja kirjoittaa tarvittaessa sairauslomaa. Silmätulehdukset paranevat yleensä oikealla hoidolla nopeasti, mutta värikalvontulehdus voi kestää jopa kuukauden.