Uupumus ja krooninen väsymystila johtuu yleensä psyykkisestä ylikuormituksesta. Siitä selviämiseen tarvitaan usein paitsi lepoa, myös psykologista apua.
Uupumus ja krooninen väsymystila johtuu yleensä psyykkisestä ylikuormituksesta. Siitä selviämiseen tarvitaan usein paitsi lepoa, myös psykologista apua.
Jos väsymys ei helpota nukkumalla, vaan voimattomuuden tunne on läsnä jatkuvasti, kyseessä voi olla uupumus. Uupumustila johtuu yleensä psyykkisestä ylikuormituksesta, ja siitä selviämiseen tarvitaan usein paitsi lepoa, myös psykologista apua.
Voit varata ajan uupumusriskiä kartoittavalle asiantuntijalle verkosta tai soittamalla Mielen huoli -linjalle (hinta pvm/mpm). Mielen huoli -linja palvelee ilman ajanvarausta arkisin kello 8–18.
Voit ottaa yhteyttä Mielen huoli -linjaan myös chatissa Pihlajalinna Terveyssovelluksen kautta.
Uupumus on kehon luonnollinen reaktio, joka viestii ihmiselle levon tarpeesta. Keskushermosto pyrkii suojelemaan ihmistä. Siksi se estää uupunutta kehoa ja mieltä toimimasta yhtään tehokkaammin kuin on välttämätöntä.
Uupumus tuntuu jatkuvana ja syvänä väsymyksenä, merkityksettömyyden tunteena ja motivaation puutteena. Uupunutta ei kiinnosta tai innosta mikään, eikä olo tunnu pitkänkään levon jälkeen virkistyneeltä. Uupumukseen liittyy usein ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Uupumus voi myös aiheuttaa muun muassa unettomuutta, itkuisuutta ja keskittymiskyvyn heikkenemistä.
Omaa uupumusta voi kehon ja mielen varoitusmerkeistä huolimatta olla vaikea havaita tai myöntää itselle. Omia tuntemuksia ei kuitenkaan pidä vähätellä, vaan on ensiarvoisen tärkeää hakea apua.
Jos uupumusta ei hoideta, tila voi johtaa masennukseen, stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin ja aivotoiminnan pysyviin muutoksiin. Uupumus myös lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä ja vaikuttaa elimistön puolustuskykyyn. Se voi lisätä myös päihteiden väärinkäytön riskiä.
Uupumus on yleensä seurausta pitkittyneestä stressitilasta, jossa ihminen on jatkuvasti ylikuormittunut. Kun lepo ja rasitus eivät ole tasapainossa, stressitila voi pahimmillaan kasvaa niin suureksi, että lopulta ihminen lamaantuu täysin. Uupumuksen taustalla voi olla esimerkiksi stressiin, suruun, menetykseen, kuormittavaan elämäntilanteeseen ja elämäntapoihin liittyviä syitä.
Joskus uupumuksen syytä voi olla hankala tunnistaa itse, eikä siihen ole tarvettakaan: uupumuksen oireet ovat syistä ja taustatekijöistä riippumatta aina samankaltaisia, ja uupunut tarvitsee joka tapauksessa tukea ja apua. Voimien hiipumista ei koskaan tarvitse hävetä, sillä uupumus on kehon luonnollinen reaktio riippumatta siitä, mitkä tekijät sen laukaisevat.
Työuupumus voi johtua työhön ja työelämään liittyvistä asioista, mutta työuupumuksen taustalla voi olla myös muita syitä ja taustatekijöitä. Jos henkilökohtaisessa elämässä on kriisejä, ne vaikuttavat usein myös työssä jaksamiseen, vaikka itse työ tuntuisikin mielekkäältä.
Työuupumukseen liittyy usein synkkiä ja toivottomia työnkuvaan ja ammatti-identiteettiin liittyviä ajatuksia. Työuupumuksesta kärsivä voi suhtautua työhönsä kyynisesti ja kielteisesti, eikä hän näe työllään merkitystä. Usein nämä tunteet ja ajatukset vaivaavat uupunutta myös muutoin kuin työelämässä.
Uupumus on subjektiivinen kokemus, jota voi olla hankala määritellä. Uupumusta arvioidaankin yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Lisäksi terveydenhuoltohenkilöstö käyttää uupumuksen arviointiin kyselytestejä.
Uupumustilaa voi kartoittaa myös itse erilaisten kyselytestien perusteella. Esimerkiksi Mielenterveystalosta löytyy kaikille avoimia ja ilmaisia testejä, joilla voi saada suuntaa antavan käsityksen erilaisten uupumusoireiden syvyydestä ja hoidontarpeesta.
Uupumus voi toisinaan olla myös merkki piilevästä fyysisestä sairaudesta. Siksi hoitavan tahon onkin tärkeää kuunnella uupunutta tarkkaan ja määrätä hänet tarvittaessa lisätutkimuksiin.
Myös työuupumus löydetään tyypillisesti terveydenhuollossa käytyjen keskustelujen kautta. Työuupumus ei ole virallinen lääketieteellinen diagnoosi, mutta työuupumus voidaan kirjata terveydentilaan liittyvän diagnoosin liitteeksi. Myös työuupumuksen tunnistamiseen käytetään keskustelujen lisäksi kyselytestiä.
Uupumukselle ei ole varsinaista lääketieteellistä diagnoosia, mutta uupumuksen yhteydessä puhutaan toisinaan kroonisesta väsymysoireyhtymästä (ME/CFS). Jos oireet ovat kestäneet vähintään kuusi kuukautta, olleet läsnä vähintään puolet ajasta ja vaikuttaneet selvästi toimintakykyyn, voidaan puhua kroonisesta väsymysoireyhtymästä.
Kroonisen väsymysoireyhtymän oireisiin kuuluvat:
Uupumus, johon liittyy toimintakyvyn selvä lasku
Hidas toipuminen rasituksesta ja huonovointisuus rasituksen jälkeen
Virkistämätön yöuni
Tietojenkäsittelytoimintojen heikentyminen ja/tai pystyasennossa olemiseen liittyvä huonovointisuus, huimaus tai sydämentykytys
Jos väsynyt ja haluton olo ei helpota lepäämällä, uupumukseen kannattaa hakea apua. Kun pienetkin arkiset askareet vaativat ylivoimaisia ponnisteluja onnistuakseen tai jos mielekkääseenkin toimeen ryhtyminen tuntuu raskaalta, on syytä reagoida nopeasti.
Pihlajalinnan Mielen huoli -linja on helppo tie päästä avun piiriin. Ammatillinen keskusteluapu työterveyshoitajan, psykologin, psykoterapeutin tai lääkärin kanssa auttaa kartoittamaan uupumuksen syitä. Erilaiset lyhyemmät ja pidemmät lyhytterapia- ja psykoterapiajaksot auttavat löytämään keinoja kuntoutumiseen. Myös läheisten kanssa keskusteleminen voi helpottaa oloa.
Uupumukseen ei ole tarjolla lääkkeitä, mutta masennus- ja ahdistusoireita sekä univaikeuksia voidaan tarvittaessa hoitaa psyykenlääkkeillä ja nukahtamislääkkeillä.
Työuupumusoireissa kannattaa ensimmäiseksi kääntyä työterveyshoitajan puoleen. Apua saa myös Mielen huoli -linjalta, jonka kautta voidaan haluttaessa ottaa yhteyttä työterveystiimiin.
Työuupumusta hoidetaan samalla tavalla kuin muitakin uupumusoireita: keskusteluapu, oireenmukainen lääkehoito, lepo ja rentoutuminen ovat avainasemassa. Ammattilaisen avulla kartoitetaan uupumuksen taustatekijöitä ja pyritään löytämään keinoja, joiden avulla uupumuksen oireet voisivat hellittää.
Työuupumuksessa on tärkeää, että työntekijän palautumista ja toipumista helpotetaan paitsi vapaa-ajalla, myös muuttamalla olosuhteita työpaikalla. Työterveyshuolto voi tarvittaessa järjestää työterveysneuvottelun, johon osallistuvat työterveyden edustaja, työntekijä ja esihenkilö. Neuvottelun tavoitteena on löytää keinoja, joilla uupuneen työkuormaa voi keventää ja työolosuhteita parantaa.
Vaikea uupumus on hyvin vakava tila, josta toipuminen voi kestää kuukausia. Siksi myös riittävän pitkä sairausloma on monesti tarpeen.
Univalmennuksessa kartoitetaan unettomuuden taustalla vaikuttavia tekijöitä, ja opitaan konkreettisia keinoja unettomuuden hoitoon.
Hyvää yötä ja vielä parempaa huomenta. Unen Pihlajalinnasta saat kaikki tarvittavat palvelut, tutkimukset ja hoidot hyvän unen saavuttamiseen.
Mielen huoli -linjan kautta saat arvion tilanteeseesi ja sinut ohjataan tarvitsemasi avun piiriin. Linjalta saat mielenterveyshuoliin ammattilaisen antamaa apua oikea-aikaisesti.
Mielen Pihlajalinna tarjoaa monipuolisia ja vaikuttavia palveluita mielen hyvinvoinnin tueksi. Avun piiriin pääsee nopeasti, ja palvelut ovat käytössäsi matalalla kynnyksellä.
Psykologi on ihmisen käyttäytymisen, ajattelun ja tunne-elämän asiantuntija. Psykologilta saa apua ja tukea elämän kriisi- ja ongelmatilanteissa.