Esivaihdevuodet ovat siirtymävaihe kohti vaihdevuosia. Esivaihdevuosien aikana munasarjojen toiminta alkaa pikkuhiljaa hiipua ja kuukautiskierto muuttuu epäsäännölliseksi.
Esivaihdevuodet ovat siirtymävaihe kohti vaihdevuosia. Esivaihdevuosien aikana munasarjojen toiminta alkaa pikkuhiljaa hiipua ja kuukautiskierto muuttuu epäsäännölliseksi.
Kuukautiset loppuvat keskimäärin 51-vuotiaana. Menopaussin katsotaan alkaneen, kun viimeisistä kuukautisista on kulunut vuosi. Suuri osa naisista saa kuitenkin vaihdevuosioireita noin 5–10 vuotta ennen menopaussia eli viimeisiä kuukautisia. Tätä vaihetta kutsutaan esivaihdevuosiksi eli premenopaussiksi.
Esivaihdevuodet johtuvat siitä, että munasarjoissa olevien munarakkuloiden määrä vähenee jokaisen kuukautiskierron myötä koko hedelmällisen ajan. Munarakkuloiden vähentyessä ovulaatiot harvenevat ja munasarjojen estrogeenituotanto vähenee kunnes se loppuu menopaussivaiheessa lähes kokonaan.
Tuntuuko, että esivaihdevuosiin viittaavat oireet haittaavat elämänlaatuasi? Varaa aika esivaihdevuosien asiantuntijalle suoraan verkosta.
Voit myös varata ajan puhelimitse asiakaspalvelumme kautta.
Esivaihdevuosioireet alkavat tyypillisesti 40 ikävuoden jälkeen. Kun munasarjojen toiminta alkaa hiipua, kuukautiskierto muuttuu epäsäännölliseksi.
Ensimmäisiä merkkejä esivaihdevuosista ovat kuukautiskierron lyheneminen ja kuukautisvuodon määrän vaihtelu. Myöhemmin kuukautiskierto pidentyy ja voi ilmetä muita vaihdevuosioireita kuten kuumia aaltoja, hikoilua, tykyttelyä, mielialan vaihtelua ja unihäiriöitä. Myös PMS-oireet voivat vaikeutua ja limakalvot kuivua, mikä voi aiheuttaa muun muassa yhdyntäkipuja. Oireet ovat yleensä lieviä ja ajoittaisia.
Vaihdevuodet ja esivaihdevuodet todetaan yleensä oireenmukaisesti. Ultraäänitutkimuksella ja verikokeilla saadaan tarvittaessa jonkin verran lisätietoa munasarjojen toiminnasta. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin harvoin. Jos kohtu on poistettu tai käytössä on vuotoja vähentävä keltarauhashormoniehkäisy, ei vuoto-oireista voi tehdä päätelmiä.
Esivaihdevuodet on melko helppo diagnosoida, jos ne alkavat 40–50 vuoden iässä. Jos vaihdevuosioireita ilmenee ennen 40 ikävuotta, on asiaa tilanteeseen liittyvien terveysriskien vuoksi syytä tutkia tarkemmin. Tutkimukset ovat tarpeen erityisesti myös silloin, jos tilanteeseen liittyy yleisoireita kuten selittämätöntä painonlaskua.
Hoito on tavallisesti tarpeen, mikäli oireilu haittaa arkea ja elämänlaatua.
Kuukautiskiertoa voi tasoittaa syklisellä keltarauhashormonihoidolla. Estrogeenia sisältävät yhdistelmäpillerit tasaavat kiertoa ja hoitavat samalla muita vaihdevuosioireita. Hormonikierukka on tehokas hoitomuoto varsinkin runsaisiin vuotoihin. Hormonikierukan rinnalle voidaan lisätä myös estrogeenihoito. Tarvittaessa vaikeiden oireiden hoidoksi aloitetaan vaihdevuosien hormonihoito, joka sisältää estrogeenia. Keltarauhashormoni tulee aina liittää hoitoon, mikäli kohtua ei ole poistettu. Sopiva hoitomuoto löytyy keskustelemalla gynekologin kanssa.
Esivaihdevuosioireita voi tarvittaessa helpottaa myös mielialalääkityksellä ja mahdollisesti nukahtamista helpottavilla valmisteilla. Oireisiin voi vaikuttaa myös elämäntapavalinnoilla. Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö pahentavat oireita. Säännöllinen liikunta, painonhallinta ja riittävä uni taas voivat helpottaa tilannetta.
On tärkeää muistaa, että esivaihdevuosienkin aikana on mahdollista tulla raskaaksi. Raskaudenehkäisystä tulee huolehtia niin kauan, kunnes varsinaiset vaihdevuodet alkavat.
