Kantapään kipu johtuu usein kuormituksesta. Taustalla voi olla myös vamma, kantakalvon tulehdus tai Severin tauti.
Kantapään kipu johtuu usein kuormituksesta. Taustalla voi olla myös vamma, kantakalvon tulehdus tai Severin tauti.
Kantapään kipu tuntuu jalkapohjan ja kantapään alueella, kantapään takaosassa akillesjänteen kiinnityskohdassa tai kantakyhmyssä. Kipu voi olla kuumottavaa, pakottavaa ja pistävää, ja jalkapohja voi tuntua jäykältä. Kipeä kantapää voi tehdä kävelemisestä hankalaa, ja pahimmillaan kipu häiritsee myös levossa.
Voit varata ajan itsellesi tai toisen henkilön puolesta.
Varaa aika suoraan verkosta tai puhelimitse asiakaspalvelumme kautta.
Kantapäiden kiputilat johtuvat yleensä fyysisestä kuormituksesta. Myös jalan ryhdin muutos, vanha vamma tai kasvukivut voivat aiheuttaa kantapääkipua.
Tyypillisin kantapään kivun aiheuttaja on jalkapohjan jännekalvon rappeuma eli plantaarifaskiitti. Tämän yleisen vaivan taustalla ovat kantaluun etuosaan kiinnittyvät jalkapohjan lihakset, joiden kireys, heikkous tai ylikuormitus altistavat alueen kipuilulle. Myös asentovirheet ja ylipaino voivat altistaa plantaarifaskiitin kehittymiselle. Kipu tuntuu pistävänä jalkapohjan kantakalvossa ja häiritsee erityisesti aamuisin ja kävellessä.
Kantapää voi kipeytyä myös tärähdyksen seurauksena. Erityisesti kantaluun alla oleva rasvapatja voi kärsiä vaikkapa kovalle alustalle hyppimisestä. Kova rasitus voi kipeyttää myös kantaluun alueella olevat limapussit ja akillesjänteen kantaluun kiinnityskohdan. Pahimmillaan ylikuormitus voi aiheuttaa kantaluun rasitusmurtuman.
Lapsilla kantapääkivun syyksi saattaa paljastua yleinen Severin tauti, jossa kipu tuntuu erityisesti akillesjänteen kiinnityskohdan ja kantaluun kasvulevyn alueella varsinkin rasituksen jälkeen. Vaiva helpottaa yleensä kasvuiän myötä itsestään.
Kipua voi aiheuttaa myös korostunut pronaatio eli jalan painuminen sisäänpäin. Jalkapohjan kudokset venyvät jatkuvasti, mikä altistaa jalkaa kudosvaurioille. Liian vähäinen pronaatio eli jalkaterän jäykkyys taas altistaa jalan luiset rakenteet liialliselle rasitukselle.
Nivelreuma ja muut tulehdukselliset nivelsairaudet voivat nekin aiheuttaa jänneongelmia ja jänteiden kiinnityskohtien kiputiloja myös kantapään alueella.
Jos kantapäähän on kohdistunut äkillinen vamma eikä se kestä astumista, hakeudu hoitoon heti. Jos kivun syy ei ole tiedossa eivätkä oireet helpota kotikonstein, ole yhteydessä lääkäriin 1–2 viikon jälkeen.
Kokeile helpottaa kantapään kipua kylmäpakkauksilla ja -geeleillä, tulehduskipulääkkeillä, parasetamolilla, levolla ja venyttelyllä. Liikkuessa hyvät, nilkkaa ja jalkaterää tukevat jalkineet ovat kullanarvoiset.
Lääkärin vastaanotolla tarkistetaan ensin mahdolliset jalan virheasennot. Tutkimuksessa lääkäri tarkkailee muun muassa sitä, miten paljain jaloin kävely luonnistuu.
Samalla tutkitaan myös nilkan ja jalkaterän ryhti sekä huomioidaan mahdolliset kovettumat, haavaumat, turvotukset ja lihastoiminnan epätasapainot. Tutkimuksessa huomioidaan myös jalkaterän nivelten liikelaajuudet ja nivelsiteiden mahdollinen myötääminen.
Jalkaterälle voidaan tehdä myös röntgentutkimus, joka paljastaa jalkaterän rakenteeseen liittyvät kivulle altistavat tekijät. Myös magneettikuvaus voi antaa lisätietoa kivun syistä. Molemmat tutkimukset ovat kivuttomia ja helppoja, eikä niihin tarvitse valmistautua.
Yleisimmin kantapääkipuun suositellaan venytyshoitoa. Jos se ei auta, jännekalvon rappeumaan voidaan käyttää kortisoni- tai botuliiniruiskeita. Jännekalvon rappeumasta johtuva kantapään kipu voi hoidosta huolimatta olla pitkäaikainen vaiva, mutta yleensä se paranee oireettomaksi vuoden sisällä oireiden alkamisesta.
Kantapääkipu uusii helposti, joten myös ennaltaehkäisevä hoito on tärkeää. Sopivat jalkineet, liiallisen rasituksen välttäminen ja jalkaterän, pohkeen ja takareiden venyttely sekä jalkojen liikkuvuuden parantaminen ovat hyväksi.
Voit kokeilla myös jalkapohjan hierontaa pallolla tai muilla jalkapohjalle kehitetyillä hierontalaitteilla. Kantapäälle kannattaa tarjota vaihtelevia ärsykkeitä: kävele monipuolisilla alustoilla ja välillä myös paljain jaloin, jolloin jalan kyky joustaa ja jännittyä oikealla hetkellä paranee.
Jalan lihaksistoa ja motoriikkaa voi treenata kipristelemällä, harittamalla ja taivuttelemalla varpaita ylös- ja alaspäin. Kokeile myös liikuttaa isovarvasta ja pikkuvarvasta aktiivisesti erillään kolmesta keskimmäisestä varpaasta.
Kantapään leikkaushoitoon ryhdytään harvoin. Lääkäri selvittää leikkaushoidon tarpeen tietokonekuvauksen avulla. Leikkausta vaativat yleensä vain kantaluun pirstaleiset murtumat, jotka leikataan nukutuksessa.
Muihin kuin pirstaleisiin murtumiin riittää hoidoksi yleensä kipsaus, ja muut kantapään vaivat eivät yleensä leikkaushoidosta hyödy.
Ortopedi on tuki- ja liikuntaelinten vaivojen ja tapaturmien leikkaushoitoon erikoistunut lääkäri. Ortopediltä saat apua akuutteihin ja kroonisiin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin.
Fysioterapia kehittää hyvinvointia, toimintakykyä ja liikkumista. Sen avulla voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä tuki- ja liikuntaelinten vaivoja, kiputiloja sekä rasitusvammoja.
Liikuntalääketieteen erikoislääkäri on liikuntaan ja urheiluun liittyvien vaivojen ja sairauksien hoitoon erikoistunut lääkäri.
Perinteinen röntgenkuvaus on nopea lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, jonka tutkimuskohteita ovat luusto, keuhkot, poskiontelot sekä vatsa.
