Palleatyrässä mahalaukun osa luisuu laajentuneen ruokatorven ja mahalaukun liitoskohdan läpi rintaontelon puolelle. Oireita ovat närästys, rintakipu ja muut epämukavat oireet.
Palleatyrässä mahalaukun osa luisuu laajentuneen ruokatorven ja mahalaukun liitoskohdan läpi rintaontelon puolelle. Oireita ovat närästys, rintakipu ja muut epämukavat oireet.
Palleatyrä syntyy, kun pallealihaksessa oleva ruokatorven aukko venyy liian väljäksi. Tällöin mahalaukkua voi päästä liukumaan rintaontelon puolelle erityisesti ponnistelun aikana tai makuuasennossa ollessa. Tyypillisiä oireita ovat närästys, rintalastan takainen kouristus tai kipu ja röyhtäily. Joillakin palleatyrä aiheuttaa myös astmaa muistuttavia oireita.
Vaikka palleatyrä on usein hyvälaatuinen sairaus eikä välttämättä johda vakaviin ongelmiin, suuremmat tyrät voivat hankaloittaa arkea. Oireita voidaan hoitaa lääkkeillä ja elämäntapamuutoksilla. Tarvittaessa leikkaushoidolla voidaan palauttaa mahalaukun oikealle paikalleen ja pienentää pallealihaksen aukkoa. Diagnosointi tapahtuu usein tähystyksellä, joka on nopea ja hyvin siedetty toimenpide.
Vatsaelinkirurgiaa tekevät gastrokirurgit. Voit varata ajan gastrokirurgin vastaanotolle arvioon toimenpiteestä.
Palleatyrän oireet vaihtelevat, mutta yleisimpiä ovat:
rintakipu
happojen nousu ruokatorveen
nielemisvaikeudet
hengitysoireet.
Oireet voivat pahentua esimerkiksi makuuasennossa tai raskaan aterian jälkeen.
Palleatyrän syntyyn vaikuttavat sekä anatomiset tekijät että elämäntavat. Yleisimpiä palleatyrän riskitekijöitä ovat
ikä: ikääntyessä pallealihaksen elastisuus heikkenee
ylipaino: paine vatsaontelossa venyttää pallealihaksen aukkoa
raskaus: lisääntynyt vatsanpaine voi altistaa palleatyrälle
toistuvat ponnistelut: esimerkiksi raskas nostaminen, krooninen yskä tai ummetus
tupakointi: heikentää ruokatorven lihasten toimintaa
synnynnäinen taipumus: joillakin pallealihaksen aukko on luonnostaan normaalia suurempi.
Palleatyrä diagnosoidaan usein ruokatorven ja mahalaukun tähystyksellä eli gastroskopialla. Tarvittaessa voidaan tehdä myös röntgentutkimuksia tai oireiden syyn tarkemmaksi selvittämiseksi ruokatorven pH-rekisteröinti ja paineenmittaus eli manometria.
Palleatyrää voidaan hoitaa elämäntapamuutoksilla, kuten painonhallinnalla, tupakoinnin lopettamisella ja säännöllisellä ruokailurytmillä sekä ruokavaliolla. Närästysoireita voidaan hoitaa lääkkeellisesti happosalpaajilla ja antasideilla.
Jos oireet ovat voimakkaita, eivätkä muut hoidot auta riittävästi, on syytä harkita leikkaushoitoa. Palleatyräleikkauksessa mahalaukku palautetaan oikealle paikalleen ja pallealihaksen aukko pienennetään.
Gastrokirurgin vastaanotolle on syytä hakeutua, jos oireet ovat hankalia eivätkä tavanomaiset hoitokeinot auta. Jos ruoka tuntuu tarttuvan ruokatorveen, nieleminen aiheuttaa kipua rintalastan taakse tai esiintyy verioksennuksia, on hakeuduttava kiireesti hoitoon.
Uutena oireena esiintyvää refluksista johtuvaa närästystä voi olla vaikea erottaa sydäninfarktin oireista. Gastrokirurgi arvioi tilanteesi ja tekee hoitosuunnitelman.
Vatsaelinsairaudet ja erilaisten suolistovaivojen tutkimukset ja leikkaukset kuuluvat vatsaelinkirurgin eli gastrokirurgin erikoisosaamiseen.
Ravitsemusterapeuttimme auttavat sinua ravitsemukseen liittyvissä pulmissa lääkärikeskuksissamme sekä etävastaanotolla.
Painonhallintaklinikalta saat kokonaisvaltaista hoitoa ja pitkäkestoista apua painonhallintaan. Klinikalla sinua auttavat erikoislääkärit sekä muut painonhallinnan asiantuntijat.
Osana vatsaelinkirurgiaa tutkitaan erilaisia vatsaelinsairauksia ja suolistovaivoja. Leikkaamalla voidaan hoitaa myös muun muassa sappikiviä sekä pallea- ja nivustyrää.