Mitä unettomuus tarkoittaa?

Unettomuus tarkoittaa pähkinänkuoressa sitä, että huonosti nukuttujen öiden jälkeen olo ei tunnu päivällä virkeältä ja levänneeltä. Unettomuuteen voi kuulua nukahtamisvaikeutta, öistä heräilyä ja vaikeutta pysyä unessa.

Tilapäinen unettomuus on tavallista ja johtuu usein stressistä, huolista, suruista tai uni-valverytmin häiriöistä. Satunnaisista huonosti nukutuista öistä ei ole terveydelle merkittävää haittaa, mutta pitkittyessään unettomuus voi muuttua hoitoa vaativaksi sairaudeksi eli unettomuushäiriöksi.

Pitkäaikainen unettomuus kestää yli kuukauden ja oireita esiintyy vähintään kolmena yönä viikossa. Pitkäkestoinen unettomuus vaatii hoitoa, sillä se lisää monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua.

Unen tarve on yksilöllistä, mutta keskimäärin aikuinen tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä. Syvää, aivoja puhdistavaa unta tulisi mahtua yöhön 1–2 tuntia. Jos unen määrä jää jatkuvasti vähäiseksi tai olo on toistuvasti päivisin nuutunut, tilanne kannattaa selvittää univalmentajan ja lääkärin kanssa.

Mitä muita uniongelmia on olemassa?

Erilaisten unihäiriöiden kirjo on laaja, ja kaikki unihäiriöt voivat johtaa unettomuuteen. Unihäiriöt on syytä tutkia, jos niiden vuoksi päivisin väsyttää tai ilmenee muistihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia ja mielialan vaihteluita tai ärtyisyyttä. Tyypillisiä unihäiriöitä ovat muun muassa:

• Hampaiden yöllinen narskuttelu eli unibruksismi tarkoittaa sitä, että hampaita puristetaan tai narskutellaan tahdosta riippumatta unen aikana. Unibruksismi voi vaikuttaa unen laatuun ja aiheuttaa kasvo- ja leukakipuja päivisin.

• Kuorsaus on yleistä, eikä se välttämättä haittaa nukkujaa itseään. Kuorsaukseen voi kuitenkin liittyä unenaikaisia hengityskatkoksia, joten syyt häiritsevän kuorsauksen takana kannattaa selvittää.

• Levottomat jalat ilmenevät alaraajojen epämiellyttävinä tuntemuksina, jotka pakottavat liikuttelemaan jalkoja. Vaiva ilmenee tyypillisesti nukkumaan mennessä, joten se voi haitata unen saantia.

• Parasomniat kuten unissakävely, unessa puhuminen, yölliset kauhukohtaukset (eli unikauhu ) ja unihalvaukset ovat satunnaisina vaarattomia, mutta toistuvat parasomniat kannattaa tutkia. Oireet voivat johtua stressistä, mutta niiden taustalla saattaa olla uniapnea tai neurologinen sairaus.

• Uniapnea tarkoittaa unenaikaisia hengityskatkoja, joiden takia uni jää pinnalliseksi ja katkonaiseksi. Uniapneapotilaat kärsivät usein tahattomasta nukahtelusta ja päiväväsymyksestä, eivät niinkään unettomuudesta. Yölliset hengityskatkot voivat olla haitallisia, joten vaiva vaatii tutkimista ja hoitoa.

• Yöhikoilu on melko tavallista, mutta se voi lisätä unettomuuden riskiä ja häiritä nukkumista. Tutkimuksiin kannattaa mennä, jos yöhikoilu on jatkuvaa ja voimakasta tai siihen liittyy muita oireita kuten laihtumista, väsymystä tai lievää kuumetta.

Mistä unettomuus ja uniongelmat johtuvat?

Stressi ja elämänmuutokset

Etenkin työikäisillä stressi on yleisin syy unettomuuden taustalla. Unettomuuden voi laukaista myös esimerkiksi yhtäkkinen elämänmuutos, kasautuva kuormitus tai fyysinen tai psyykkinen sairastuminen. Elämäntilanteeseen liittyvät huoliajatukset ovat myös omiaan ruokkimaan unettomuuden kierrettä.

Psyykkiset sairaudet ja neuropsykiatriset häiriöt

Unettomuus voi olla psyykkisen sairauden kuten masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön ensioire, ja unettomuus voi pitkittyessään myös johtaa psyykkisten sairauksien puhkeamiseen. Uniongelmat voivat liittyä myös neuropsykiatristen häiriöiden kuten autisminkirjon ja ADHD:n oireistoon.

Somaattiset eli keholliset syyt

Kehon rakenteelliset seikat tai sairaudet voivat vaikuttaa unettomuuteen. Unettomuuden taustalta voi löytyä esimerkiksi anemiaa, kilpirauhasen toimintahäiriö, hormonaalisia syitä, sydän- ja verenkiertoelimistön häiriöitä, sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä, neurologisia sairauksia tai syöpää, joten syyt unettomuuden taustalla on tärkeä tutkia. Kroonistuneet uniongelmat voivat myös aiheuttaa somaattisia sairauksia.

Nukkumisympäristö

Liika valo, melu, turhan lämmin ja tunkkainen makuuhuone tai huono sänky voi häiritä unen saamista ja unessa pysymistä.

Elämäntavat

Muun muassa vuorotyö, epäsäännöllinen päivä- ja ruokailurytmi, vähäinen liikunta, runsas kahvin tai alkoholin käyttäminen, tupakointi ja tietyt lääkkeet voivat vaikeuttaa unen saantia ja heikentää unen laatua.

Persoona ja perimä

Osa ihmisistä on luontaisesti muita alttiimpia unettomuudelle ja unihäiriöille.

Miten unettomuutta ja muita uniongelmia hoidetaan?

Unettomuuteen ja muihin unihäiriöihin kannattaa hakea apua siinä vaiheessa, kun tilanne alkaa huolestuttaa. Unettomuus ruokkii herkästi itse itseään, kun huoliajatukset tulevasta yöstä valtaavat mielen jo illalla, jolloin nukahtaminen vaikeutuu entisestään. Unettomuuden kierre on sitä helpompi katkaista, mitä aiemmin siihen tartutaan.

Unettomuutta hoidetaan ensisijaisesti lääkkeettömästi, ja lääkkeettömät hoitokeinot sopivat kaikille – myös heille, jotka käyttävät unilääkkeitä!

Uneen ja vireystilaan liittyvien ongelmien hoito alkaa kokonaistilanteen kartoittamisella. Pihlajalinnan univalmentaja auttaa selvittämään, onko kyse unettomuudesta, vai onko taustalla jokin muu unihäiriö tai hoitoa vaativa sairaus.

Lääkäri voi diagnosoida unettomuuden, ja tarvittaessa määrätä lääkkeettömän hoidon tueksi unilääkkeitä ja kirjoittaa sairauslomaa. Hoitamattoman unettomuuden kanssa ei kannata sinnitellä varsinkaan työelämässä, sillä unettomuus vaikuttaa muistiin, keskittymiskykyyn ja mielialaan sekä lisää onnettomuusriskejä.

Mitä Pihlajalinnan univalmennuksessa tapahtuu?

Pihlajalinnan univalmennukseen pääsee jokainen, joka kokee tarvitsevansa apua unettomuuden hoitoon. Valmennuksessa opit tunnistamaan unettomuuttasi ylläpitäviä tekijöitä ja saat yksilöllisiä, juuri sinulle sopivia keinoja unettomuuden hoitoon. Voit osallistua yksilövalmennukseen tai tulla mukaan uniryhmään. Uniryhmät ovat etäryhmiä, joihin pääsee mukaan asuinpaikasta riippumatta. Myös yksilötapaamiset onnistuvat etävastaanottoina.

Yli 80 prosenttia Pihlajalinnan univalmennukseen osallistuvista hyötyy univalmennuksesta. Unettomuuden hyvän hoidon myötä palaudut paremmin ja voimavaroja riittää työhön ja vapaa-aikaan. Unettomuuden hyvä hoito lievittää myös masennus- ja ahdistusoireita sekä tukee fyysistä terveyttä. Kokonaisuudessaan hyvinvointisi lisääntyy ja elämänlaatusi kohenee.

Univalmennus koostuu seitsemästä tapaamisesta univalmentajan kanssa. Valmennus kestää noin kaksi kuukautta, ja sen tavoitteet määritellään yksilöllisesti. Tavoite voi olla esimerkiksi unen määrän tai laadun lisääminen, säännöllisen unirytmin löytäminen tai vaikkapa palautumisen edistäminen vuorotyössä.

Univalmennuksen alussa saat käyttöösi harjoituskirjan, joka sisältää tietoa unesta ja unettomuudesta sekä erilaisia nukahtamiseen, nukkumiseen ja päivärytmiin liittyviä harjoituksia. Harjoitukset ja säännölliset tapaamiset univalmentajan kanssa auttavat sinua vakiinnuttamaan uusia, unta edistäviä toimintatapoja osaksi arkea. Viimeinen tapaaminen on seurantakäynti, jolloin arvioidaan, millaisia apuja valmennus on tuonut uniongelmiisi.

On tärkeä muistaa, että vaikea-asteinenkaan unettomuus ei tarkoita vaikeahoitoista unettomuutta. Univalmennuksessa tulet tietoisemmaksi syistä unettomuutesi taustalla ja saat voimavaroja ja selkeyttä tilanteen ratkaisemiseen. Univalmennuksen myötä mahdollisen unilääkityksen tarve voi vähentyä, kun saat lääkityksen rinnalle muitakin keinoja hoitaa unettomuutta.