Mikä tyvisolusyöpä eli basaliooma on?

Basaliooman tavallisimmat ilmenemismuodot ovat pinnallinen, hilseilevä usein hennosti vallireunainen läiskä, herkästi haavautuva kraaterimainen rupeuma, ihosta selvästi kohollaan olevaa nystermä tai matala epätarkkarajainen arpimainen muutos. Basaliooma syntyy useimmiten valolle alttiille alueille, tavallisimmin pään ja kaulan alueelle. Sen syntyyn vaikuttavista tekijöistä selkein onkin iholle vuosien aikana saatu auringonvalo ja sitä seuranneet ihon pintasolujen perimän muutokset.

Basaliooma yleensä kasvaa hitaasti vuosien kuluessa, se on paikallinen, eikä juuri koskaan lähetä etäpesäkkeitä. Se hoidetaan useimmiten leikkaamalla ja sen ennuste on erinomainen. Muiden syöpätyyppien tapaan basaliooma leviää ympäristöönsä pitkien kasvainsolujonojen avulla, jonka vuoksi muutos on poistettava aina riittävällä terveenkudoksen reunuksella. Tästä johtuen on poistoarpi aina selkeästi poistettua muutosta suurempi. Valikoiduissa tilanteissa basaliooma voidaan hoitaa pintahoidoin esim. jäädyttämällä.

Vähäisenkin kasvainsolumäärän jääminen ihoon riittää aikaansaamaan basaliooman uusiutumisen. Hoidettua ihoaluetta on sen vuoksi tarkkailtava säännöllisesti vuosien ajan ja arpialueelle ilmaantuvien muutoksien luonne selvitettävä koepalan avulla.

Yli puolet niistä, jotka saavat yhden basaliooman, saavat vuosien kuluessa yhden tai useamman uuden basaliooman. Tämänkin vuoksi säännöllinen seuranta (1-2 kertaa vuodessa) on hoidon jälkeen suositeltavaa. Mitä kookkaammaksi basaliooma pääsee kasvamaan, sitä hankalammaksi sen hoito muuttuu. Hoitamattomana se käyttäytyy muiden syöpien tavoin ja kasvaessaan tuhoaa ympäröiviä kudoksia.