Esivaihdevuodet eli premenopaussi tarkoittaa 5–10 vuoden mittaista siirtymäaikaa varsinaisiin vaihdevuosiin. Esivaihdevuodet alkavat tyypillisesti 40 ikävuoden jälkeen kuukautiskierron muutoksina. Oireet voivat olla myös psykologisia ja koetella jaksamista. Naistentautien erikoislääkäri Milla Juhantalo kertoo, miten esivaihdevuodet tunnistaa ja miten niitä voi helpottaa.
Suuri osa naisista kärsii esivaihdevuosioireista. Ensimmäinen merkki vaihdevuosien lähestymisestä on kuukautiskierron muuttuminen epäsäännölliseksi. Aluksi vuotoväli voi tihentyä tai kuukautisia saattaa jäädä kokonaan tulematta. Myöhemmin kuukautiskierto harventuu, kunnes kuukautiset lopulta lakkaavat kokonaan.
Kuukautismuutosten lisäksi esivaihdevuodet voivat aiheuttaa muun muassa ajoittaista hikoilua, kuumia aaltoja, PMS-oireiden pahenemista, yleistä ärtyneisyyttä ja unihäiriöitä. Myös limakalvot voivat kuivua, mikä saattaa vaikuttaa seksielämään.
– Valtaosa esivaihdevuosia potevista potilaista tulee vastaanotolle unettomuuden vuoksi. Tässä iässä vaihdevuosioireet ovatkin yleisin unihäiriöiden syy. Huonot unet vaikuttavat koko elämänlaatuun ja töissä jaksamiseen. Kukapa sitä väsyneenä jaksaisi pitää huolta itsestään ja sosiaalisista suhteistaan, Juhantalo sanoo.
Esivaihdevuosioireet ovat yleensä lievempiä ja satunnaisempia kuin varsinaisissa vaihdevuosissa. Suuri osa naisista pystyy elämään niiden kanssa ilman lääkkeellistä hoitoa, mutta tarvittaessa sitäkin on saatavilla.
– Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö pahentavat oireita. Myös kahvin juominen ja tuliset ruoat voivat lisätä hikoilua ja kuumia aaltoja. Ylipaino helposti korostaa hikoiluoiretta. Riittävä liikunta voi auttaa pitämään oireet kurissa ja parantaa myös unen laatua, Juhantalo huomauttaa.
Täsmälääkitystä esivaihdevuosiin ei ole olemassa. Hormonaalinen ehkäisy hormonikierukalla tai minipillereillä auttaa vuotohäiriöiden hoidossa. Yhdistelmäehkäisyä käyttävillä hormonaalisia muutoksia ei tule, eli se itsessään suojaa oireilta. Tarvittaessa tilannetta voi tukea mielialalääkityksellä ja nukahtamista parantavilla valmisteilla.
Gynekologin vastaanotolle kannattaa varata aika aina, jos oireet häiritsevät normaalia elämää. Esivaihdevuosioireita on syytä tutkia myös silloin, jos ne alkavat ennen 40 vuoden ikää tai jos niihin liittyy yleisoireita kuten selittämätöntä painonlaskua.
– Tarvittaessa poissuljetaan muita mahdollisia vaivoja kuten hormonaalisia häiriöitä, kilpirauhassairauksia tai sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia. Gynekologin vastaanotolta voi saada myös mielenrauhaa: esimerkiksi hikoilu ei välttämättä ole merkki lähestyvistä vaihdevuosista vaan voi liittyä yleiskuntoon tai painonmuutoksiin, Juhantalo huomauttaa.
Kuukautiset loppuvat keskimäärin 51 vuoden iässä. Jos ikää on jo reilusti yli 40, oireet ovat huomattavia ja vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuun, puhutaan todennäköisesti varsinaisten vaihdevuosien alkamisesta esivaihdevuosien sijaan. Hormonihoito, riittävä liikunta ja painonhallinta auttavat pitämään vaihdevuosioireet siedettävinä useimmilla naisilla.
– Vaihdevuosiin harkitaan hormonihoidon aloitusta, koska sen terveyshyödyt ovat kiistattomat. Toki yksilölliset riskit huomioidaan ja käydään tarvittaessa läpi muita hoitovaihtoehtoja, Juhantalo toteaa.
Iän myötä laskimotukosriski kasvaa, ja hormonihoito voi kasvattaa riskiä. Suun kautta otettavat hormonit aktivoivat maksan hyytymistekijätuotantoa, mutta ihon kautta otettavilla valmisteilla riski tähän on vähäinen. Pitkittyneeseen hormonihoitoon liittyvä rintasyöpäriski huomioidaan.
– Gynekologi osaa arvioida tilannekohtaisesti, ovatko hoidosta saatavat hyödyt riskejä suuremmat. Useimmat naiset tarvitsevat hormonihoitoa vaihdevuosioireisiin vain muutaman vuoden ajan, minkä jälkeen oireet alkavat helpottaa itsestään, Juhantalo summaa.
Pohdituttaako oireet tai haittaavatko esivaihdevuodet elämänlaatuasi? Varaa aika esivaihdevuosien asiantuntijalle verkkoajanvarauksesta.
Voit myös varata ajan puhelimitse asiakaspalvelumme numerosta 010 312 010. Asiakaspalvelumme auttaa ympäri vuorokauden.