Tiesitkö, että 1940-luvulla kuulon suojaamiseksi neuvottiin seisomaan suu auki?
1940-luvulla kuulovaurioista tiedettiin, mutta niiden ennaltaehkäisyyn ei juurikaan keskitytty. Vuonna 1948 ilmestynyt Kodin lääkärikirja neuvoo pamahduksen sattuessa seisomaan suu auki ja suojaamaan korvia kämmenillä.
Nykyisin kuulovaurio saattaa syntyä esimerkiksi meluisella työmaalla tai festareilla, joissa altistutaan korkealle desibelimäärälle useita tunteja kerrallaan. Seitsemän vuosikymmentä takaperin kuulovaurioita aiheuttivat lähinnä kovat yksittäiset pamahdukset, joihin Kodin lääkärikirja vuodelta 1948 ohjeistaa varautumaan tällä tavalla:
”Kovat pamahdukset (esim. tykinlaukaus tai aivan lähellä tapahtuva kiväärinlaukauskin) voivat vahingoittaa korvia, voipa tällöin rumpukalvokin haljeta. Tämän välttämiseksi on pamahtaessa seisottava suu auki (että ilmanpaine pääsisi vaikuttamaan myös korvatorven kautta, painaen siis rumpukalvoa yhtä aikaa ulko- ja sisäpuolelta) ja jos mahdollista asetettava kämmenet korville.”
Jos desibelit yllättävät, nykyihmisen ei kannata jäädä seisomaan suu auki, vaan korviin kannattaa laittaa korvatulpat. Ilman korvatulppia tai kuulosuojaimia kuulo voi vaurioitua jo yhden festarikeikan aikana. Vaurio syntyy, kun melu hakkaa sisäkorvan aistinsolukkoa ja aistinsolujen aineenvaihdunta kärsii. Jos aineenvaihdunta kärsii tarpeeksi, aistinsolut kuolevat ja tuhoutuvat.
40-luvun lääkärikirja suhtautuu melko skeptisesti sähköisiin kuulokojeisiin ja suositteleekin huonokuuloisille kätevää kuulotorvea. Kuulokojeista ja -torvesta kerrotaan näin:
”Sähköisten kuulokojeiden hankaluutena on usein välttämätön patterien vaihtaminen, jota paitsi laitteitten jatkuva kantaminen usein tuntuu vaivalloiselta. Todella asiallista apua on huonokuuloisille sen sijaan kuulotorvesta, joka on yksinkertainen ja halpa, aina kunnossa pysyvä ja helposti mukana pidettävä, ääniaaltojen kokoamista tarkoittava laite, tavallaan siis ’keinotekoinen ulkokorva’. Mikäli varoja on, voidaan tietysti kokeilla sähkökuulolaitteillakin.”
Nykypäivänä kuulotorvia tuskin näkee katukuvassa, sillä kuulokojeiden tekniikka kehittyy koko ajan ja kuulokojeet ovat hyvin huomaamattomia. Jatkuva paristojen vaihtaminen ja laitteen kantaminen eivät ole enää käyttäjälle ongelma.
Kuulotutkimuksiin kannattaa suunnata säännöllisesti, jos melulle altistuu esimerkiksi työssään tai jos alentunut kuulo haittaa arkea. Lisäksi lääkäriin kannattaa hakeutua, jos kuulo heikkenee toispuoleisesti ja siihen liittyy huimausta tai puutumisen tunnetta korvassa.
Tärkein keino kuulovaurioiden ehkäisyyn on kuulon suojaaminen.
Jos oman kuulon tilanne mietityttää, voit varata ajan verkossa kuulotutkimuksiin Pihlajalinnan kurkku-, nenä- ja korvatautien lääkärin vastaanotolle.
Kuva: Rista Eeva SER, Helsingin kaupunginmuseo.
Teksti: Elisa Pesola