Kansainvälisen kilpaurheilu-uransa maaliskuussa 2020 päättänyt ampumahiihtäjä toteaa, että monta hienoa elämystä olisi jäänyt kokematta ilman hyvää kuntoa. Suhde liikuntaan on muutamassa kuukaudessa muuttunut: kaikki treenit ovat nyt hyviä.
Mäkäräisen uusi arki on alkanut suhteellisen rennosti. Hän kertoo, että huippu-urheiluaikoina arki oli tarkkaan säänneltyä ja rytmitettyä.
”Kaikki mitä tekee, vaikuttaa jollakin tavalla treenaamiseen ja suorittamiseen. Kovina viikkoina treenasin 20─25 tuntia viikossa. Myös ruoka ja lepo tuli ajoittaa tarkasti, jotta treenistä sai kaiken irti.”
Huippu-urheilijalle keho on työväline, ja siitä täytyy pitää huolta sen mukaisesti.
”Urheilija on niin sanotusti kehonsa vanki myös vapaa-ajalla. Esimerkiksi lepopäivinä ei voi tehdä mitään fyysistä, vaikka mieli tekisikin. Lepo on urheilijalle yhtä tärkeää kuin kova harjoituspäivä”, Mäkäräinen summaa.
Mäkäräinen muistuttaakin, että huippu-urheilu on työtä, ja tavallisen kuntoilijan ei tule vaatia itseltään samaa. Huippu-urheilijat nimenomaan karsivat elämästään kaiken muun, jotta palautumiselle jää tarpeeksi aikaa. Jos tavallinen työssä käyvä ihminen pyrkii samaan, kasvaa kuormitus liian suureksi, ja kehon ja jaksamisen rajat tulevat väkisin vastaan.
”Tästä syystä urheilijat käyvät paljon leireillä. Siellä joku muu tekee ruoan, siivoaa ja huolehtii muusta arjen pyörittämisestä, jotta urheilija saa keskittyä vain urheiluun, kehonhuoltoon, syömiseen ja lepoon”, Mäkäräinen sanoo.
Mäkäräisen mukaan tärkeintä on pitää terveyden peruspilareista, ravitsemuksesta, levosta ja liikunnasta, huolta. Nämä pitäisi saada omassa arjessa toimimaan sujuvasti niin, ettei niistä tarvitsisi stressata.
”Yksittäinen huono päivä tai viikonloppu ei kaada koko hommaa, mutta retkahduksen ei saisi antaa venyä liian pitkäksi”, Mäkäräinen sanoo.
Näitä ohjeita Mäkäräinen noudattaa myös itse. Tosin suhde kaikkiin kolmeen on rentoutunut kansainvälisen uran päättymisen myötä. Erityisesti suhde liikuntaan on vapautunut. Mäkäräinen liikkuu yhä päivittäin. Kesällä hän kävi pitkillä pyörälenkeillä ja juoksemassa, ja nyt hän odottaa alkavaa hiihtokautta.
”Suurin muutos liikkumisessa on se, että se ei ole niin tavoitteellista kuin uran aikana. En enää mieti, että olipa huono harjoitus, vaan kaikki treenit ovat hyviä”, Mäkäräinen kertoo.
Mäkäräistä motivoi liikkumaan terveys ja fyysisen kunnon ylläpitäminen.
”Hyvä kunto mahdollistaa elämyksiä, joita ei huonokuntoisena pystyisi kokemaan. Monia makeita paikkoja olisi jäänyt näkemättä, ellei hyvä kunto olisi mahdollistanut esimerkiksi parin tunnin melontaretkiä tai pitkiä vaelluksia vuoristoon.”
Mäkäräinen kannustaa harrastamaan liikuntaa monipuolisesti. Uusia lihaksia ja elämyksiä löytyy, kun uskaltaa rohkeasti kokeilla erilaisia liikuntamuotoja samassa lajissa jumittamisen sijaan. Esimerkiksi lenkkeilyyn voi saada uutta intoa uusista lenkkireiteistä ja kaverin seurasta.
Mäkäräinen kokee, että ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, minkälainen panostaminen terveyteen ja hyvinvointiin on tarpeeksi. Mäkäräinen antaa esimerkiksi itsensä: kilpauralla oli tarpeeksi treenata kahdesti päivässä, mutta nykyään hän on tyytyväinen, jos käy liikkumassa tunnin. Tärkeimmäksi asiaksi hän nostaa tasapainon.
”Paljon liikkumalla ei voi kuitata vaikkapa huonoa ruokavaliota”, Mäkäräinen sanoo.
Terveydestä ja hyvinvoinnista kuitenkin kiinnostutaan usein vasta sitten, kun joku on jo pielessä. Mäkäräinen ajattelee, että tämän taustalla on ajatus siitä, että keho uudistuu ja pitää huolta itsestään. Terveys koetaan myös jollain tavalla abstraktiksi.
”Ajatellaan, että jos tänään kolottaa, niin kyllä se varmaan huomenna on jo parempi. Ihmisen luottavat ehkä siihen, että asiat korjaantuvat ajatuksen voimalla. Pää on kuitenkin osa kehoa, ja jos keho alkaa temppuilla, niin ei sillä päälläkään paljon mitään tee”, Mäkäräinen sanoo.
Mäkäräisen mukaan paras tapa muuttaa tätä asennetta olisi valistus ja mainonta. Ihmisiä pitäisi muistuttaa terveellisten elintapojen tärkeydestä. Kun niihin ei törmää, ne unohtuvat helposti.
”Kaikki kyllä tietävät mitä on Coca Cola, mutta todennäköisesti senkin myynti laskisi, jos sitä lakattaisiin mainostamasta. Samalla tavalla terveyden edistämisestäkin pitäisi puhua”, Mäkäräinen sanoo.
Teksti: Liinu Silomäki
Kaisa Mäkäräinen on Suomen menestynein ampumahiihtäjä, joka lopetti kansainvälisen kilpauransa maaliskuussa 2020. Pihlajalinna on tukenut häntä pitkään, ja Mäkäräinen on ollut tyytyväinen yhteistyöhön. Hän kertoo, että parasta yhteistyössä on ollut se, että lääkäriin on aina päässyt helposti ja nopeasti. Pitkäaikainen yhteistyö on tuonut myös luottamusta. ”Pihlajalinnan henkilökunta tuntee minut ja historiani, ja useimmiten lähden sieltä paremmalla mielellä pois kuin millä tulin”, Mäkäräinen kertoo.