Työterveyslääkäri neuvoo: tällainen on hyvä loma

Lomaile hyvällä omallatunnolla – kehosi ja aivosi tarvitsevat sitä

Loman pääasiallinen tarkoitus on palautua työstä, ja se on tärkeä terveyttä ylläpitävä ja sairauksia ehkäisevä asia.

Vanha sanonta siitä, että ihminen ei jaksa määräänsä enempää, pitää paikkansa kaikessa – myös työssä. Paitsi fyysisestä työnkuormituksesta, myös aivotyöstä pitää voida levätä. Aivotutkimus on todennut monia biologisia mekanismeja aivoissa, jotka selittävät, miksi pitää nukkua riittävästi. Esimerkiksi on vastikään havaittu, että myös aivoissa on imunestekierto, joka toimii, kun ihminen nukkuu makuuasennossa.

Jos ihmisen elämässä ei ole selkeitä palauttavia jaksoja, työstä suoriutuminen vaikeutuu ja riskit sairastua erilaisiin infektioihin, unihäiriöihin ja mielenterveysongelmiin kasvavat. Lomailu on siis ehdottoman suositeltavaa ja sallittua. Lomaile hyvällä omallatunnolla!

Valmistaudu ja suunnittele lomasi

Loma rentouttaa ja palauttaa paremmin, kun suunnittelet sitä edeltävän ja sen jälkeisen ajanjakson. Suunnittele lomalle jääntisi niin, että pystyt keventämään töitä ennen lomaa. Priorisoi ja keskity niihin pakollisiin tehtäviin, jotka on saatava valmiiksi ennen vapaajaksoa. Pyydä tarvittaessa apua esimieheltä ja työkavereilta.

Valmistautumiseen kuuluu myös se, että mietit, mitä töitä jatkat lomalta palattuasi. Kun loman jälkeisten työpäivien tehtävät ovat selvillä, töihin paluu ei tunnu kaoottiselta. Kirjaa tehtävät muistiin, ja unohda ne sitten loman ajaksi. Tallenna myös kaikki salasanasi muistiin johonkin turvalliseen paikkaan.

Kirjoita sähköpostin lomaviestiin, että lupaat vastata lomasi aikana tulleisiin yhteydenottoihin kahden viikon sisällä paluustasi. Näin varmistat sen, että et huku sähköpostitulvaan heti ensimmäisenä työpäivänä.

Tee lomalla jotain aivan muuta kuin mitä tekisit töissä

Lomalla olisi hyvä tehdä erityyppisiä asioita kuin töissä. Liiku luonnossa, harrasta kulttuuria tai käy vaikkapa piknikillä ystäviesi kanssa. Sohvalla pötköttely ja älypuhelimen selailu voi loman alussa houkutella, mutta palautumista se edistää kaikkein huonoimmin.

Lomaa kannattaa pitää vähintään 2–3 viikkoa kerrallaan, jos suinkin mahdollista. Ensimmäinen lomaviikko kuluu usein levätessä ja elpyessä: siinä päästään ikään kuin pakkaselta nollaan, ja vasta sen jälkeen mittari alkaa kivuta plussan puolelle. Toisesta viikosta alkaen kannattaa tehdä niitä asioita, jotka tuntuvat itselle mielekkäiltä ja kivoilta.

Jos suunnitelmat eivät toteudu, siitä ei kannata stressaantua. Uusia lomia tulee kyllä!

Kannattaa muistaa, että arjestakin voi tehdä lomaa: perheen kanssa voi kerrankin viettää aikaa rauhassa, kaupungille tai kuntosalille voi lähteä spontaanisti ilman tiukkaa aikataulua, ja lasten lounaan voi kattaa piknikviltille lähipuistoon. Lomalla arkisiin rutiineihin kannattaa suhtautua rennosti, ei velvollisuuksien täyttämisen kautta.

Sulje työpuhelin ja kokeile alkoholittomia juomia

On tärkeää, että lomalla ei katso työpuhelinta eikä sähköpostia. Ihmiset ovat usein velvollisuudentuntoisia ja moni kantaa vastuuta asioiden hyvästä sujumisesta työpaikalla lomalla ollessaankin. Mutta työn imua ei voi ylläpitää jatkuvasti ympäri vuoden, vaan sen vastapainoksi tarvitaan lepojaksoja.

Myös työnantajan on tärkeää antaa henkilöstön lomailla rauhassa, ja esimiesten tulisi käyttää harkintaa siinä, ottavatko he työntekijöihin yhteyttä loman aikana. Jos työntekijä joutuu hoitamaan työasioita lomalla, hänen palautumisensa hidastuu, mikä taas vaikuttaa hänen suoriutumiseensa loman jälkeen. Jos näyttää siltä, että työntekijää tarvitaan töihin kesken vapaajakson, siitä pitäisi sopia etukäteen.

Alkoholi heikentää unen laatua ja palautumista, joten se kannattaa jättää erityistilanteisiin myös lomalla. Sanonta raskaiden töiden vaatimista raskaista huveista ei pidä paikkaansa, vaan elimistön palautuminen keskeytyy alkoholin käytön ja sitä seuraavien päivien ajaksi.

Lomalla aikataulut ovat väljiä ja moni käyttää alkoholia rennommin, mutta entäpä jos mukavaan lomaillanistujaiseen varaisikin myös alkoholittomia juomia?

Tsempatkaa toisianne lomalta paluussa

Lomalta töihin paluu sujuu rennommin, kun ajoitat sen keskelle viikkoa. Näin sinulla on vain kaksi tai kolme päivää töitä ennen kuin on taas viikonloppu, ja saat pehmeän laskun töihin.

Aloita töihin palattuasi niistä työtehtävistä, jotka olet suunnitellut tekeväsi ennen lomalle jäämistä.

Käy sähköpostit läpi rauhassa. Viestien läpikäymisellä ei ole hätää, jos olet luvannut lomaviestissäsi palata asiaan parin viikon kuluessa paluustasi. Ja älä huolestu, jos et muista heti salasanaasi – sen unohtaminen on hyvän loman merkki!

Vaikka töihin paluun olisi suunnitellut, se saattaa silti jännittää ja ahdistaakin. Tiimissä voisikin sopia, että jokainen työntekijä yllätetään pienellä huomionosoituksella, kun töihin paluu koittaa. Näppäimistön päälle voi jättää vaikkapa lapun, jossa toivotetaan tervetulleeksi töihin, tai välipalapatukan ja tsemppiviestin, jossa toivotetaan energiaa alkavaan arkeen.

Pihlajalinnan työterveyshuollon erikoislääkäri Pirjo Rintala pitää vastaanottoa Pihlajalinna Jyväskylässä. Artikkelissa on hyödynnetty Työterveyslaitoksen tietopankkia lomasta sekä Helsingin yliopiston uutista aivojen imunestekierron merkityksestä.

Tutustu Pihlajalinnan työterveyspalveluihin!

---

Ota aurinkoa turvallisesti

Kesä, loma ja aurinko kuuluvat yhteen. Auringonvalon sisältämän ultraviolettisäteilyn riskeistä puhutaan paljon. Tiesitkö, että UV-säteilystä on kuitenkin myös apua? Se vähentää ihon ärsytystä ja kutinaa monissa ihosairauksissa sekä se tehostaa D-vitamiinin ja endorfiinin tuotantoa.

Ihotautien ja allergologian sekä perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Satu-Leena Laasanen muistuttaa, että auringosta voi ottaa hyödyt irti, kunhan ihon suojaa liialta säteilyltä.

– Auringon valoa voi hyödyntää, mutta maltillisesti. UV-säteilyn ja auringonoton riskejä ei kannata vähätellä. Aurinko vanhentaa ihoa sekä aiheuttaa pigmenttimuutoksia. Lisäksi tietyt lääkkeet voivat herkistää ihoa auringossa palamiselle. Pahin haittavaikutus ovat ihosyövät, Laasanen sanoo.