Infektiosta toipuminen vaatii kärsivällisyyttä
Liikunnan aloittaminen koronavirustaudin jälkeen vaatii malttia. Kärsivällisyys ennaltaehkäisee monia koronan jälkioireita ja mahdollistaa nousujohteisen harjoittelun.
Monella koronaviruksen aiheuttamaan tautiin sairastuneella oireet ovat lieviä, mutta tartunnan saaneiden joukossa on myös heitä, jotka ovat kärsineet vakavasta taudinkuvasta. Koronaviruksen oireita ovat muun muassa kuume, yskä, hengenahdistus ja lihaskivut.
Koronaviruksen aiheuttaman infektion sairastanut Tiina Viitala, 35, kertoo, että taudista palautuminen oli hitaampaa kuin hän olisi alun perin voinut kuvitellakaan. Liikuntalääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Jonne Väisänen Pihlajalinnasta muistuttaa maltin tärkeydestä kuntoiluun palaamisessa.
Tiina Viitala sairasti koronaviruksen aiheuttaman infektiotaudin tänä keväänä. Hänellä ei noussut kuume, mutta olo oli pitkän aikaa erittäin tukala.
– Tauti alkoi sillä, että kurkunpäässä oli ikäviä tuntemuksia. En yskinyt lainkaan, mutta kipeä olo alkoi hiljalleen kasvaa, hän kertoo.
Viitalan lähipiirissä todettiin koronavirustartunta, ja myös hänet ohjattiin testiin, jonka tulos oli positiivinen. Samoihin aikoihin hänen vointinsa alkoi mennä entistä huonommaksi.
– Myös hengityksessä alkoi tuntua pahalta, ja esimerkiksi sängystä vessaan kävely tuntui kuin olisi juossut maratonin. Kuumetta ei edelleenkään ollut, mutta olo oli silti tosi raskas.
Hengenahdistukseen liittyvien oireiden takia Viitala vietti myös yhden yön sairaalassa tarkkailussa.
Koronan jälkioireet hidastivat paluuta harjoitteluun
Kokonaisuudessaan tauti kesti Tiina Viitalan kohdalla noin kolme viikkoa. Hän kuvailee koronaviruksen aiheuttamaa tautia lamauttavaksi, mihin hän liittää vahvasti myös henkisen puolen sairastamisessa. Henkisestä ahdistuksesta palautuminen vei pahimpien fyysisten oireiden hälvennettyä vielä useita päiviä.
Viitalan ammatti vaatii hyvää fyysistä kuntoa, ja hän kertoo tavallisesti harrastavansa liikuntaa 3–4 kertaa viikossa. Lajikirjo on monipuolinen. Hän nauttii muun muassa kuntosalikäynneistä, kävelystä, pyöräilystä ja hiihdosta.
Sairastumisen jälkeen paluu normaaliin on vaatinut urheilulliselta ihmiseltä äärimmäistä kärsivällisyyttä. Heikon olon lisäksi Viitala kärsi infektion jälkeen pitkään päänsäryistä ja lihaskivuista, joiden vuoksi kuntoilun aloittaminen tuntui myös vaikealta.
– Ja sitten kun ensimmäisen kerran nostelin hieman omalla takapihalla kevyitä painoja, lihakset tulivat niin turkasen kipeiksi, Viitala hymähtää.
– Piti ottaa alkuun todella rauhassa. Lääkärin kanssa keskustelimme paljon siitä, että kun on sairastanut niin rankan taudin, ei voi vaatia itseltään liikaa vielä aikoihin.
Voimavarat säästettävä koronasta toipumiseen
Niin koronavirus- kuin muunkin infektion jälkeen kärsivällisyyteen kehottaa myös liikuntalääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Jonne Väisänen Pihlajalinnasta.
– Keholle pitää antaa mahdollisuus käyttää voimavarat sairaudesta toipumiseen, Väisänen sanoo.
– Harjoitusvaikutus toipilaalla ei ole sama kuin terveellä. Pitää myös muistaa, että toipilaana harjoitellessa elimistön puolustusjärjestelmäkin on toipilaana, mikä avaa infektioikkunaa myös uusille, niin sanotuille tavallisille virustaudeille.
Tyypillisiä infektion jälkitauteja ovat muun muassa poskiontelontulehdus, korvatulehdus ja keuhkokuume.
Väisänen mukaan karkeasti voi todeta, että mitä pidempään sairastuneella on kuumetta, sitä pidempään palautuminen kestää, mutta tapaukset ovat aina yksilöllisiä. Hän sanoo, että esimerkiksi keuhkokuumeen jälkeen potilaan voi olla vaikea hyväksyä sitä, että normaaliin voi palata vasta ehkä jopa kuukausien päästä. Koronainfektion taudinkuvan skaala on niin laaja, että sen palautumisaikataulua ei voi yleistää.
Sekä kovemman että lievemmän taudin jälkeen olennaisinta kunnonkohotukseen ja urheiluun palaamisessa on nousujohteisuus.
– Jos tautia sairastaessa käynti jääkaapilla on tuntunut urheilusuoritukselta, pitää ymmärtää aloittaa todella varovaisesti ja seurata omaa olotilaa. Jos esimerkiksi kymmenen minuutin kävelylenkistä olo olennaisesti huononee, tietää, ettei ole vielä valmis lisäämään liikuntaa, Jonne Väisänen sanoo.
Väisänen kertoo, että erilaisiin infektioihin liittyy usein myös Tiina Viitalan kuvailemia lihaskipuoireita, joista osa selittyy sillä, että infektio kuluttaa lihasten proteiineja eli niiden rakennusaineita.
Sähköpyöräily tuulettaa kehoa ja mieltä
Tiina Viitala aloitti infektion jälkeisen kunnonkohotuksen sähköpyöräilyllä.
– On ollut ihanaa päästä harrastamaan taas itselle rakasta pyöräilyä, mutta hieman kevyemmin. Se on hyvä laji myös siinä mielessä, että pääsee vaihtamaan vähän maisemaa ja katselemaan uusia paikkoja, kun eristyksen aikaan sai katsella ainoastaan kotona seiniä, hän sanoo.
Liikuntalääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Jonne Väisänen sanoo, että uusien kevyempien urheilumuotojen löytäminen on hyvä vaihe palautumisen tiellä.
– Todettakoon silti kerran vielä, että maltti on valttia!