Pihlajalinnan Urheiluklinikan ylilääkäri Mikko Ovaska on urheillut työnsä ohella pitkään lähes ammattilaistasolla. Hän tietää, miltä tuntuu, kun vammautuminen estää endorfiinimyrskyt ja millaista tukea urheilijat tarvitsevat. Urheiluklinikan ylilääkärinä hän korostaa vammojen ennaltaehkäisyä ja sitä, että klinikan palvelut on tarkoitettu ihan kaikille.
– Urheiluklinikan toiminta ei tarkoita sitä, että hoidamme vain huippu-urheilijoita. Tarjoamme huippu-urheilijan palvelut kaikille riippumatta siitä, onko kyseessä ammattiurheilija, ammattilaiseksi pyrkivä nuori lupaus, ammattilaisen tavoin urheileva amatööri vai aivan tavallinen kuntoliikkuja.
Ovaskan kokemuksen mukaan ihmisistä on tullut liikunnallisesti aiempaa aktiivisempia. He ovat myös aiempaa paljon terveystietoisempia.
– Urheiluklinikka pystyy tarjoamaan liikkuville ihmisille kokonaisvaltaisesti palveluita, jotka tukevat ihmisiä niin aktiivisessa elämäntyylissä kuin ammattimaisessa, huipulle tähtäävässä tavoitteellisessa urheilussa, hän sanoo.
Leikkaukset ovat vain yksi pieni osa kokonaisuutta.
– Yhtä tärkeää on vammojen ennaltaehkäisy, vaivojen fysioterapeuttinen hoito sekä neuvonta ja erilaiset testaukset, jotka kannustavat urheilijoita ja liikunnasta nauttivia ihmisiä entistäkin terveempään elämään ja parempiin suorituksiin.
Ovaskan mukaan huippu-urheilijat ovat Urheiluklinikan asiakkaista vain pieni osa. Suurin osa on innokkaasti urheilevia lapsia, nuoria tai aivan tavallisia keski-ikäisiä ihmisiä, joille urheilu ja liikunta on iso ja tärkeä osa elämää.
– Urheilusta innostuneet keski-ikäiset liikkujat saattavat harjoitella lähes yhtä paljon kuin todelliset huippu-urheilijat, mutta heillä on tavoitteellisen urheilun lisäksi usein päivätyö ja perhe. He saattavat olla henkisesti ja fyysisesti tiukemmalla kuin ammattiurheilijat, joiden elanto tulee urheilusta mutta joilla on tukenaan useita valmentajia sekä muita ammattilaisia hierojista lääkäreihin, hän sanoo.
Lääkärit ja muut asiantuntijat voivat tukea asiakkaitaan myös palautumisessa.
– Palautumiseen voi todella tarvita apua, kun tekee 40 tunnin työviikkoa, urheilee 15 tuntia viikossa ja pyörittää perhearkea siinä samalla. Ja kun urheilusta innostuu kunnolla vasta keski-iässä, myös loukkaantumisriski on aika korkea. Omaan kunto- ja voimatasoon nähden rasittavasta urheilusta aiheutuvat vammat voivat lamaannuttaa ihmisen kokonaisvaltaisesti.
Ovaska tuntee amatööriurheilijan tarpeet ja arjen hyvin. Hän on urheillut työnsä ohella pitkään lähes ammattilaistasolla.
Nuorena Ovaska pelasi jalkapalloa maajoukkuetasolla ja on sittemmin harrastanut aktiivisesti mm. leijasurffausta. Nykyään hän nauttii liikkumisesta pääasiallisiesti triathlonin ja muiden kestävyyslajien muodossa.
Ovaska on maastotriathlonin ikäsarjan Suomen-mestari, ja maastotriathlonin MM-kisoissa Havaijilla hän ylsi ikäsarjassaan 25 parhaan joukkoon vuonna 2017. Triathlonin täyden matkan Ironman-kilpailu taittuu Ovaskalta 9,5 tunnissa, ja viime syksynä hän pääsi ottamaan mittaa Norjan hiihtomaajoukkueesta Daehlie Ultimate Challenge -kisassa.
Vapaa-aikansa Ovaska on pyrkinyt aina viettämään avopuolisonsa ja poikansa kanssa perhearjesta nauttien. Mistä hän löytää energiaa ja aikaa urheiluun työn ja perhe-elämän pyörityksessä?
– Aiemmin urheilin käytännössä lähes ammattimaisesti. Minulla oli henkilökohtainen valmentaja, joka titrasi treeniohjelman muuhun päivärytmiini. Ohjelmoitu ja strukturoitu harjoitteluhan on aivan oleellista, jos nykypäivänä haluaa oman työnsä ohella pärjätä kansallisella, saati sitten kansanvälisellä tasolla. Lapsen syntymän ja Havaijin MM-kisojen jälkeen olen kuitenkin downgreidannut harjoitteluani ja keskittänyt voimiani urheilun, työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.
Vaikka Ovaska ei juuri tällä hetkellä harjoittele aivan entiseen tapaan, hän liikkuu edelleen useita tunteja päivittäin.
– Tarvitsen liikuntaa ja kovaa treeniä voidakseni hyvin. Geenitestauksessa genomistani paljastuisi ilman muuta liikunnan tuottamalle mielihyvälle ja endorfiiniruiskeen voimakkuudelle altistava geenimutaatio, hän naurahtaa.
– Mieli on aivan maassa, jos en pääse liikkumaan.
Toinen erittäin tärkeä syy urheiluun ovat sen tuomat sosiaaliset suhteet ja verkostot. Hän pitää yhtenä merkittävänä hyvinvoinnin lähteenään omaa triathlonseuraansa SKB Racing Triathlon Teamia. Siihen kuuluu suuri joukko työssäkäyviä keski-ikäisiä aktiiviurheilijoita, jotka suhtautuvat Ovaskan tapaan urheiluun intohimoisesti ja menestyvät ikäsarjoissa.
Ajankäyttönsä Ovaska optimoi liikkumalla työmatkat. Hän pyöräilee 25 kilometrin matkan työpaikalleen lähes päivittäin. Vuonna 2018 työmatkapyöräilyä kertyikin vuoden aikana yhteensä noin 270 tuntia, eli noin 7 500 kilometriä. Kerran viikossa hän pyrkii liikkumaan työmatkat juosten.
Ovaska onkin innokas arkiliikunnan puolestapuhuja.
– Jos vain haluaa, aikaa liikkumiseen kyllä löytyy kiireisenkin arjenkin keskeltä. Monet voisivat esimerkiksi taittaa työmatkansa samassa ajassa pyörällä kuin autolla, ja jo pelkällä työmatkaliikunnalla pystyy yleensä pitämään itsensä erittäin hyvässä kunnossa.
Esimerkkinä hän mainitsee viimeisimmän maratoninsa.
– Juoksin Vantaan maratonin syksyllä alle kolmeen tuntiin lähes pelkällä työmatkaliikunnalla. Toki viimeiset neljä viikkoa ennen h-hetkeä tein myös hieman terävämpää juoksuharjoittelua.
Ovaska hoitaa eritasoisia urheilijoita ja kuntoilijoita päivittäin. Hänellä on kokemusta lukuisten huippu-urheilijoiden kanssa työskentelystä jo uransa alkumetreiltä: hän aloitti ortopedin uransa Barcelonassa Hospital Asepeyo -sairaalasta, jossa hänen ensimmäisiin potilaskontakteihinsa lukeutuivat sairaalan työterveyshuollon piiriin kuuluneet FC Barcan pelaajat.
– Tutuiksi tulivat jo aivan uran alkuvaiheessa sellaiset pelaajat kuin Xavi Hernández, Samuel Eto’o, Andrés Iniesta ja Ronaldinho. Messi oli tuossa vaiheessa vielä FC Barcan junioritiimissä, joten hänen kanssaan en töitä päässyt valitettavasti tekemään, hän naurahtaa.
Ovaska kokee, että urheilijoita hoitavana ja leikkaavana kirurgina olisi vaikeaa työskennellä, jos ei urheilisi myös itse. Kun pystyy samastumaan urheilijan tilanteeseen, on paljon helpompaa antaa asiakkaalle esimerkiksi vaihtoehtoisia harjoittelumalleja lajikohtaisen harjoittelun tilalle.
– On helpompaa ymmärtää sekä amatööri- että huippu-urheilijoiden henkisiä ja fyysisiä tarpeita, kun urheilee ja kilpailee itsekin kovalla tasolla. Onnistuneen hoidon kannalta on erittäin hyödyllistä, että pystyy ymmärtämään urheilijoiden henkistä tuskaa vamman tai pitkän kuntoutumisen hetkellä. On pystyttävä samastumaan vammautuneen urheilijan tilanteeseen ja ymmärrettävä, millaisen tyhjiön liikuntakyvyttömyys aiheuttaa urheiluun tottuneelle ihmiselle.
Ortopedina Mikko Ovaska on erikoistunut polven ja nilkan alueen kirurgiaan ja tekee viikoittain useita nilkka- ja polvileikkauksia. Hän korostaa sitä, miten tärkeää on hoitaa potilasta kokonaisvaltaisesti yhdessä muiden ammattilaisten eli fysio- ja ravitsemusterapeuttien, anestesialääkäreiden, urheilulääkäreiden ja hoitajien kanssa.
– Olen kiitollinen koko henkilökunnalle. Jos tekisin työtä kirurgina yksin, tästä hommasta ei tulisi yhtään mitään.
Ovaska on joutunut kuntouttamaan itsensä hankalasta polvivammasta sekä leikkaushoitoa vaativasta nilkkamurtumasta ja rintalihasvammasta. Sen vuoksi hän pystyy asettumaan kuntoutujan rooliin.
– Ymmärrän, kuinka raskas prosessi tuollainen vakavasta vammasta kuntoutuminen oikeasti onkaan. Haluankin tukea potilaitani koko kuntoutumisprojektin ajan. Mielestäni ortopedin pitää näkyä muuallakin kuin leikkaussalissa.
Ammattitaitonsa ja omien kokemustensa ansiosta Ovaska uskaltaa neuvoa asiakkailleen, että monet vaivat paranevat useimmiten liikkumalla, ei passiivisella ja staattisella paikallaan ololla. Hänen mukaansa istuminen ja paikallaanolo on yksi nykyajan pahimmista vitsauksista. Jo paikallaan oleminen ja istuminen on yhtä merkittävä väestön kuolleisuutta lisäävä tekijä kuin vaikkapa tupakointi tai diabetes.
Ovaskan mukaan ortopedin yksi tärkeä tehtävä onkin aktivoida ihmisiä liikkumaan terveyttä edistävällä tavalla.
– Jokin aika sitten yksi amatööriurheilijatuttavani lähetti viestiä ja kysyi, mitä pitäisi tehdä juoksussa kipeytyneelle kipeälle jalalle. Annoin ohjeeksi, että aja vähän pyörää ja käy uimassa, niin kipu helpottaa. Hän teki työtä käskettyä, ja vaiva rauhoittui.
Päivätyössään Ovaska määrää lääkkeitä arvionsa mukaan yhdelle kymmenestä potilaasta. Kymmenen kymmenestä saa liikuntareseptin.
– Vielä yksikään ihminen ei ole pahoittanut mieltään sen takia, että yhtenä osana hänen vaivansa hoitoa olen suositellut kevyttä kuntouttavaa liikuntaa, hän sanoo.
Kuvassa Ovaska Ironman 70.3 -kisassa Mallorcalla. Kuva: Ville Kaskivirta