Poskiontelotulehduksen riski kasvaa, jos flunssa kestää pitkään. Suurin osa tulehduksista paranee ilman antibioottia. Jos tulehduksia on usein, kannattaa hakeutua erikoislääkärin vastaanotolle.
Flunssa iskee, nenä menee tukkoon, kurkkuun sattuu ja yskittää. Mitä pidempään olo jatkuu, sitä todennäköisemmin tukala olo hiipii myös poskionteloiden alueelle. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että kyseessä olisi poskiontelotulehdus.
– Paineen tunne poskilla voi johtua nenän tukkoisuudesta, ja paine tai kipu voivat säteillä nenäkäytävästä, korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Mikko Lehtonen sanoo.
Poskiontelotulehdusta on vaikea tunnistaa itse, sillä oireet muistuttavat flunssaa. Lääkäri tekee diagnoosin asiakkaan haastattelun ja tutkimusten perusteella. Keskeistä on katsoa nenään. Tämän lisäksi lääkäri voi käyttää esimerkiksi pientä ultraäänilaitetta, jolla voi selvittää, onko poskionteloihin kertynyt nestettä.
– Mikään yksittäinen oire, esimerkiksi valuuko nenästä kirkasta vai keltaista nestettä, ei kerro suoraan poskiontelotulehduksesta. Kuume ja kasvojen alueen särky ovat kuitenkin usein viitteitä siitä, Lehtonen toteaa.
Suurin osa poskiontelotulehduksista paranee ilman antibioottikuuria.
– Antibioottia ei pidä määrätä varmuuden vuoksi, vaan tärkeintä on lepo ja sen hyväksyminen, että paraneminen vie aikaa, Lehtonen sanoo.
Oloa voi helpottaa höyryhengitys, nenän kostuttaminen ja huuhtelu. Myös nenäsumutteesta on usein apua, sillä vaikka se ei nopeuta paranemista, se helpottaa oireita. Kun esimerkiksi limakalvojen turvotus vähenee, hengitys on helpompaa ja tukkoisuus vähenee.
Nenäsumutetta on tärkeä käyttää oikein.
– Sumutteen kärki on hyvä suunnata kohti sieraimen puoleista seinämää ja suihkauksen aikana kannattaa hengittää rauhallisesti sisään, mutta välttää voimakasta ilman sisäänvetoa, jotta suihke ei mene nenänieluun, Lehtonen sanoo.
Antibioottia tarvitaan vain, jos poskiontelotulehdus on erityisen ärhäkkä tai oireet eivät helpota noin viikossa. Poskiontelopunktioon päädytään nykyään varsin harvoin.
Osa ihmisistä saa toisia helpommin poskiontelotulehduksen. Tähän vaikuttavat muun muassa nenän alueen rakenne, allergia ja perussairaudet, kuten astma. Lisäksi tupakoinnilla on selkeä poskiontelotulehdusten todennäköisyyttä lisäävä vaikutus.
– Mikäli sairastuu vuodessa useamman kerran poskiontelotulehdukseen, kannattaa hakeutua erikoislääkärille, Lehtonen sanoo.
Yleensä poskiontelokierteestä pääsee eroon, kun mahdolliset perussairaudet ovat hyvässä hoitotasapainossa ja jo flunssan ensioireita hoitaa hyvin.
– Lääkärin harkinnan mukaan poskiontelotulehduksiin taipuvainen voi käyttää kortisonisuihketta myös ennaltaehkäisynä esimerkiksi talvisin, jolloin tulehduksien todennäköisyys on suurempi kuin kesällä, Lehtonen toteaa.
Tarvittaessa nenän mahdollinen rakenteellinen ahtaus voidaan selvittää kartiokeilakuvauksella. Jos ahtaus havaitaan, avun voi tuoda leikkaus tai poskiontelon ulosvirtauskanavia laajentava ns. pallolaajennus.
– Jatkuvat poskiontelotulehdukset ovat harmillinen riesa, joista ei kannata kärsiä, Lehtonen sanoo.
Voit varata ajan lääkärille verkkoajanvarauksesta tai puhelimitse numerosta 010 312 010.
Asiantuntija: Mikko Lehtonen, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Katso myös muut Pihlajalinnan asiantuntijat asiantuntijahausta