Käteen sattuu – milloin on syytä hakeutua hoitoon?

Kesä, kärpäset – ja käsivammat.

Mökillä puukko lipsahtaa ikävästi peukalon syrjään, ranne vääntyy sähköskootterin kaaduttua tai lasinsiru viiltää käteen vekin.

Varmat kesän merkit ovat taas ilmoilla, ainakin jos kysytään kahdelta Pihlajalinnan Pikku Huopalahden toimipisteen käsikirurgilta, Jarkko Vaseniukselta ja Juuso Tammiselta.

– On tärkeä muistaa hakeutua hoitoon saman tien, kun tapaturma on sattunut. Jos vaikkapa nivelsidevamma löydetään ja hoidetaan heti, on lopputuloskin todennäköisesti parempi, sanoo käsikirurgian erikoislääkäri Juuso Tamminen.

Kun jotain sattuu kädelle, ei yleensä kannata aikailla

– Ulospäin varsin pieneltäkin näyttävä haava voi saada aikaan jänne- ja hermovamman, jotka tulisi hoitaa mahdollisimman tuoreina. Myöhemmin saatetaan joutua paljon vaikeampiin toimenpiteisiin, sanoo käsikirurgian erikoislääkäri ja kirurgian dosentti Jarkko Vasenius.

Käsi ja sen toimintakyky on mittaamattoman tärkeä ja keskeinen ihmiselle, mutta se unohtuu helposti niin pitkään, kun kaikki sujuu moitteettomasti.

Käsi on herkkä elin. Käsikirurgin vastaanotolle kannattaa hakeutua, kun tulee käsivamma: esimerkiksi kun ranne tai sormet vääntyvät kaatuessa ja se aiheuttaa turvotusta tai mustelmia.

Toisaalta myös pidempiaikaiset vaivat, kuten sormien puutuminen ja käden heikkous tai kömpelyys on hyvä syy käydä näyttämässä kättä. Pitkäaikaisen oireen taustalla voi piillä esimerkiksi hermopinne tai ranteen hyytelörakko eli ganglion.

Pihlajalinna Pikku Huopalahdessa käsitiimi työskentelee vierekkäisissä huoneissa ja kollegalta on helppo kysyä mielipidettä. Kuvassa käsikirurgit Jarkko Vasenius ja Juuso Tamminen. KUVA: MEERI UTTI

Pihlajalinna Pikku Huopalahden käsikirurgit ovat alansa huippuosaajia, joilla on vuosien yliopistosairaalakokemus ja tutkimustieto parhaan hoitomuodon löytämisessä, vaati vaiva sitten leikkausta tai fysioterapiaa. Pihlajalinnassa on myös käytettävissä tärkeimmät kuvantamistutkimukset eli röntgen-, kartiokeila-, ultraääni- ja magneettikuvaus. Hermovammoja tai -pinteitä tutkittaessa tehdään myös hermoratatutkimuksia.

Tärkein tutkimus on kuitenkin kliininen tutkimus, jota ei voi tehdä etänä eikä Googlen neuvoja selailemalla.

– Käsikirurgin ammattitaitoa on se, että ei hoideta kuvia vaan potilasta, sanoo Tamminen.

Pihlajalinnan tilat Helsingin Pikku Huopalahdessa on suunniteltu tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja -vammojen hoitoon. Kaikki on lähellä, yhden käytävän varrella. Käsitiimi eli käsikirurgi, toiminta- ja fysioterapeutti ovat vierekkäisissä huoneissa.

Tarvittaessa koputetaan viereiseen huoneeseen ja voidaan kysyä nopeasti mielipidettä.

– Meillä saa välittömästi konsultaatioapua kollegalta, kertoo Jarkko Vasenius.

– Radiologien kanssa meillä on erittäin hyvät keskusteluyhteydet, ja voimme yhdessä katsoa, miltä vaikkapa magneettikuvat näyttävät. Se on iso vahvuus, sanoo Juuso Tamminen.

Moniammatillisella kuntoutuksella takaisin arkeen

Ilman hyvää kuntoutusta käsikirurgiset hoitotulokset jäisivät vaatimattomiksi. Pihlajalinna Pikku Huopalahdessa työskentelee tällä hetkellä kaksi ja syksyllä neljä erikoistunutta käsifysioterapeuttia, jotka hoitavat ainoastaan käsipotilaita.

– Toimintaterapeutti on yksi oleellinen osa joukkuetta ja leikkauksen jälkihoidossa tärkeä henkilö, sillä käden kuntoutuksessa tarvitaan erilaisia lastoja ja apuvälineitä, Vasenius sanoo.

– Kun vastaanotolle on tullut esimerkiksi jousiampuja tai jääkiekkoilija, jolla on peukalo- tai käsiongelmia, on toimintaterapeutti rakentanut yksilöllisen lastan, jonka ansiosta sama potilas on voinut jatkaa urheilua jopa ammattilaistasolla, kertoo Tamminen.

Pihlajalinna Pikku Huopalahden käsikirurgit ovat alansa huippuosaajia, joilla on vuosien yliopistosairaalakokemus ja tutkimustieto parhaan hoitomuodon löytämisessä. KUVA: MEERI UTTI

Julkisessa terveydenhuollossa voi olla pitkät leikkausjonot, mutta yksityisellä puolella tuoreen vamman saa nopeasti hoitoon ja pääsee tarvittaessa aikaisemmin leikkauspöydälle ja sitä kautta kuntoutumaan. Pihlajalinnassa kättä hoitavat aina kokenut erikoislääkäri, fysioterapeutti ja toimintaterapeutti, ja palvelu on sujuvaa.

– Meille on tärkeää nopea hoitopolku ensikäynnistä tutkimusten kautta leikkaukseen, kuntoutukseen ja lopulta takaisin töihin. Siinä yhteiskunta säästää miljoonia euroja sairauspäivärahojen maksuissa, miettii Vasenius.

– Ilahduttaa nähdä, kun esimerkiksi uransa alkuvaiheessa vakavasti loukkaantunut ja leikkaushoitoa tarvinnut NHL-jääkiekkoilija on voinut pelata pitkän uran maailman huipulla loukkaantumisen jälkeen. Meille on voitto saada urheilija takaisin kentälle ja työntekijä työmaalle toteuttamaan tavoitteitaan ja unelmiaan, lisää Vasenius.

Käsikirurgin työssä palkitsevimpia hetkiä on, kun potilaan ongelma saadaan ratkaistua.

– Se palkitsee, kun näkee potilaan ilon leikkauskontrollissa toipumisen jälkeen. Kun vaikkapa aiemmin kipeä, vinossa ollut raaja toimiikin taas hyvin, sanoo Juuso Tamminen.

Yksilöllistä hoitoa jokaiselle

Hoitohenkilökunnan tavoitteena on, että potilas pystyy jälleen tekemään samoja asioita, joita ennenkin pystyi – niin töitä kuin harrastuksia.

– Jokainen potilas on arvokas ja saa meiltä yksilöllisen hoidon, Jarkko Vasenius sanoo.

Sanotaan, että kädet ovat aivojen jatke: toimivat kädet vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuun ja hyvinvointiin.

– Onhan se mahtavaa, kun potilas toteaa tyytyväisenä, että käsi tuntuu jälleen omalta kädeltä, Tamminen kertoo.

Pihlajalinna Pikku-Huopalahti

Pihlajalinna Pikku Huopalahti (aikaisemmin Pohjola Sairaala Helsinki) tarjoaa tapaturmien ja erilaisten liikuntaelinvammojen ja -sairauksien hoidon huippuosaamista.

– Tapaturmapäivystys viikon jokaisena päivänä
– Kuvantamisen palvelut: röntgen, magneettikuvaus, kartiokeilakuvantaminen, ultraääni
– Kliininen neurofysiologia: hermoratatutkimukset eli ENMG
– Kolme täysipäiväistä ja neljä osa-aikaista käsikirurgian erikoislääkäriä, neljä käsifysioterapeuttia ja yksi toimintaterapeutti
– Samassa kerroksessa Urheiluklinikka urheilijoille ja muille liikkujille
– Kroonistuneen kivun hoitoon erikoistunut moniammatillinen työryhmä

Tutustu Pihlajalinna Pikku Huopalahteen ja varaa aika.

Juttu on ilmestynyt Helsingin Sanomissa 17.6.2022.