Lonkkavaivat kuntoon huippuammattilaisten avulla

”Lonkkia on särkenyt jo kauan. Luulenpa, että edessä on leikkaus ja muutama fysioterapiakäynti.”

Monilla lienee yllä kuvatun kaltainen käsitys lonkkaongelmien hoidosta. Turun Pihlajalinnassa hoitopolku ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen, vaan asiakkaalle räätälöidään hänelle sopiva hoito.

– Leikkaus ei ole aina välttämätön. Vaikka siihen päädyttäisiin, fysioterapiasta on apua jo ennen leikkausta. On helpompaa hakea oikea kävelyrytmi, kun ei ole operaation jälkeisiä kipuja, sanoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Seppänen.

Seppänen työskentelee Turun Pihlajalinnan sairaalassa ylilääkärinä. Hän on erikoistunut lonkan kirurgiaan ja tekee tähystys-, asennonkorjaus- ja tekonivelleikkauksia. Hän tekee yhteistyötä radiologian erikoislääkäri Ville Armion ja fysioterapeutti Mikko Larinmaan kanssa.

– Minun ei tarvitse olla huolissani siitä, miten asiakas pärjää fysioterapeutilla. Toisaalta voin pyytää Villeltä toimenpidettä jo ennen vastaanottoa. On helpompaa tehdä diagnooseja, kun tiedän, miten asiakasta hoidetaan ennen vastaanottoa ja sen jälkeen, hän sanoo.

– Kun tiedän tarkasti, mitä Matti on pyytänyt, pystyn tekemään työni tehokkaammin, Ville Armio täydentää.

– Pidän Matin ajan tasalla alkuvaiheen kuntoutuksesta. Tarvittaessa voimme pitää yhteisvastaanoton, Mikko Larinmaa kertoo.

Seppäsen, Armion ja Larinmaan yhteistyötä kuvastaa se, että he täydentävät haastattelussa toistensa lauseita. He tapaavat säännöllisesti, joten tieto ei kulje vain lausunnoissa. Asiakas ei huku järjestelmien syövereihin.

Kuvantamisesta varmuutta diagnoosiin

Matti Seppänen ja Ville Armio ovat kehittäneet yhdessä lonkan diagnostiikkaa ja kuvantamista. Nykyään Turun Pihlajalinnassa tehdään kinemaattista 3D-magneettikuvantamista ainoana Suomessa.

3D-kuvantamisessa reisiluuta voidaan liikutella tietokoneella erilaisissa anatomisissa tilanteissa. Näin pystytään arvioimaan tarkasti, millainen leikkaus tarvitaan ilman että asiakasta tarvitsee säteilyttää useasti.

Kuvien ottamisen jälkeen Armio analysoi kuvan ja kertoo Seppäselle, mitä siinä näkyy, ja Seppänen tekee päätöksen leikkaushoidosta.

– Kerran olin alustavasti arvioinut, että asiakkaalle pitäisi tehdä lonkkamaljan asennonkorjausleikkaus. 3D-kuvasta huomasimme, että vaivan korjaamiseen riittää tähystys. Potilas selvisi nopeammalla toipumisella, Seppänen kertoo.

Kuvantamisella on tärkeä merkitys diagnostiikassa: se auttaa valitsemaan oikean hoidon oikeaan aikaan. Käytännössä fysioterapia aloitetaan kuitenkin aina, ja leikkausta harkitaan, jos siitä ei ole kohtuullisessa ajassa apua.

Lonkan 3D-magneettikuvantamisen lisäksi Turun Pihlajalinnassa tehdään myös muuta kuvantamista sekä kuvantamisohjattuja toimenpiteitä. Magneettikuvantamisessa käytössä on uusi kolmen teslan laite.

Ortopedillä on tärkeä tehtävä sen perustelemisessa, miksi fysioterapia on tarpeen.

– Meidän pitää saada hoidettua kivun syy. Kerron tämän aina asiakkaalle. En ole itse fysioterapian ammattilainen, mutta luotan Mikkoon, ja tiedän, että hän osaa hommansa, Seppänen sanoo.

– Kuntoutuksen tärkeä tehtävä on ennaltaehkäistä vaivan uusiutumista. Jos hoitaisimme vain oireita, asiakas ei saisi pysyvää apua, Mikko Larinmaa täydentää.

Joustoa elämäntilanteen mukaan

Yleinen lonkkavaivoihin liittyvä harhaluulo on se, että niitä tulee vain nivelrikosta kärsiville vanhuksille. Lonkkakipuja voi tulla kuitenkin monen ikäisille, ja niiden taustalla voi olla eri syitä. Matti Seppäsen vastaanotolla käy eniten työikäisiä. Hän mainitsee esimerkkinä kuntoliikkujat, joilla on yksipuolisten liikuntatottumusten vuoksi huono lihastasapaino.

Toisaalta lonkkaongelmia voivat aiheuttaa rakenteelliset häiriöt. Lonkan muovautumiseen vaikuttaa, millaista liikuntaa harrastaa kasvuiässä. Esimerkiksi balettitanssijoilla on yleistä lonkkamaljan vajaakatteisuus, koska lonkka vaatii laajan liikelaajuuden. Jääkiekkoilijoille ja kontaktilajien harrastajille tulee usein ahtaan lonkan oireyhtymä, kun lonkkaniveleen kohdistuu iskuja.

Jos lonkkakivut vaivaavat, Seppänen, Armio ja Larinmaa ohjeistavat hakeutumaan ortopedin vastaanotolle, joka ohjaa eteenpäin. Leikkaukset voidaan Pihlajalinnassa suunnitella myös asiakkaan elämäntilanteen mukaan.

– Juuri sovimme yhden asiakkaan kanssa tekonivelleikkauksen ajankohtaan, joka sopi hänelle parhaiten. Väliajalla Ville antaa injektiopistoksia. Systeemin täytyy huomioida asiakkaan tarpeet, Seppänen sanoo.

– Ihmisen ei tarvitse tietää muuta kuin että hänen lonkkansa on kipeä. Kun hän tulee Pihlajalinnaan, hänen ei tarvitse huolehtia siitä, mikä toimenpide hänelle sopii. Asiakas pystyy luottamaan asiantuntijoihin, kun asiantuntijat luottavat toisiinsa.

Varaa aika Matti Seppäsen vastaanotolle.

Teksti: Laura Niemi
Kuva: Suvi Elo

Juttu on julkaistu alun perin Pihlajalinnan Turun-asiakaslehdessä.