Kaikki kärsivät joskus vatsa- ja suolistovaivoista, mutta kun kivut tai toiminnalliset oireet pitkittyvät ja alkavat haitata arkea, tilanne kannattaa tutkia. Suurin osa pitkittyneistä vatsavaivoista hoituu ruokavaliolla, elämäntapamuutoksilla ja lääkityksellä.
Pitkittyneillä vatsavaivoilla tarkoitetaan vatsan alueen oireita, jotka kestävät yhtäjaksoisesti useita viikkoja tai toistuvat säännöllisesti kuukausien ajan. Vatsa voi olla kipeä ja turvonnut, ruoansulatuksessa voi ilmetä häiriöitä tai suolen toiminta voi muuttua niin, että potilas kärsii ripulista, ummetuksesta tai niiden vaihtelusta.
– Nuoremmilla potilailla pitkittyneet vatsavaivat ovat yleensä toiminnallisia ja hyvälaatuisia, joille ei löydy selkeää elimellistä tai rakenteellista syytä. Iäkkäämmillä potilailla pahanlaatuiset sairaudet kuten syövät ovat yleisempiä. Nuoremmista ikäluokista löytyy lisäksi tulehduksellisia suolistosairauksia kuten haavaista paksusuolentulehdusta ja Crohnin tautia, kertoo gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Heikki Karjula Oulun Pihlajalinna Hiirosesta.
Pitkittyneet vatsa- ja suolisto-oireet on syytä tutkia silloin, jos ne alkavat häiritä arkielämää. Erityisesti selittämätön painonlasku, ruokahaluttomuus, kipu, suolen toiminnan muutos, turvotus, veriset ulosteet, toistuva oksentelu ja uusi vatsaoire kannattaa selvittää lääkärissä nopeasti. Myös rajut akuutit vatsakivut vaativat aina lääkärikäynnin.
Kokeneet vatsatauteihin erikoistuneet lääkärit tutkivat vatsa- ja suolistovaivat Pihlajalinnassa tarkasti. Aluksi potilasta haastatellaan ja tutkitaan, minkä jälkeen suunnitellaan tarvittavat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Ensikontakti hoituu tarvittaessa myös puhelimitse, jolloin on myös helppo sopia tarvittavat tutkimukset samalle käyntikerralle. Tulosten perusteella lääkäri harkitsee tarvittavat jatkotoimenpiteet.
– Anemia uutena löydöksenä vaatii aina selvityksen. Laboratoriokokeet antavat usein viitteen tulehduksellisesta suolistosairaudesta. Ultraääni- ja magneettikuvauksella tutkitaan maksan, munuaisten, haiman ja sapen toimintahäiriöiden aiheuttamia vatsa- ja suolistovaivoja. Tähystystutkimuksilla voidaan selvittää mahalaukun ja ruokatorven sekä paksu- ja peräsuolen sairauksia, Karjula listaa.
Karjula tähdentää, että tutkimuksia ei tarvitse jännittää. Tähystyslaitteistot ja -menetelmät ovat viime vuosina kehittyneet huimasti, minkä lisäksi Pihlajalinnassa tähystyksiä tekevät vain niihin erikoistuneet ja kokeneet ammattilaiset.
– Tähystystutkimukset voivat toki tuntua epämiellyttäviltä, mutta ne tehdään mahdollisimman potilasystävällisesti. Jos potilas kokee liiallista jännitystä tai kipua, käteen asetetaan laskimokanyyli, josta annetaan tarvittava lääkitys helpottamaan oireita. Tarvittaessa tämä voidaan tehdä myös kesken toimenpiteen. Joillekin potilaille tutkimus tehdään nukutuksessa. Moni potilas toteaa tähystyksen jälkeen, että ”ei se niin paha ollutkaan”, Karjula kertoo.
Pitkittyneiden vatsavaivojen paranemisennuste varsin hyvä. Ärtyvän suolen oireyhtymä ja muut toiminnalliset vaivat ovat yleisiä ja usein hyvälaatuisia. Normaalit tutkimustulokset ovat jo sinällään helpottavia.
Toiminnallisiin ja tulehduksellisiin vatsavaivoihin löytyy usein apu elämäntapamuutoksista ja lääkityksestä. Painonhallinta, terveellinen ruokavalio ja stressin lievitys auttavat moneen toiminnalliseen vatsavaivaan.
– Pihlajalinnan lääkärit antavat ruokavalioon kirjalliset ohjeet ja ohjaavat herkästi laillistetun ravitsemusterapeutin juttusille. Säännöllinen, kuitupitoinen ruokailu ja riittävä nesteiden juominen auttaa moneen vaivaan. Tarvittaessa kokeillaan esimerkiksi gluteenitonta ruokavaliota tai tiettyjen ruoka-aineiden välttämiseen perustuvaa Fodmap-ruokavaliota, Karjula avaa.
Tulehdukselliset sairaudet, kuten Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus, vaativat yleensä pidempiaikaista hoitoa ja seurantaa.
Paksu- ja peräsuolisyöpä eli kolorektaalisyöpä on Suomen toiseksi yleisin syöpä, johon sairastuu noin 3500 suomalaista vuosittain. Kolorektaalisyöpä kehittyy yleensä hitaasti vuosien kuluessa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kasvain todetaan, sitä parempi on sen paranemisennuste.
Kolorektaalisyöpää on alettu Suomessa seuloa ulosteen hemoglobiinitutkimuksella. Seulonnan tarkoitus on löytää oireettomilta potilailta mahdolliset kasvaimet ja niiden esiasteet mahdollisimman varhain. Positiivinen seulontatulos johtaa paksusuolen tähystykseen, jossa mahdollinen kasvain voidaan todeta ja samalla poistaa kasvaimen esiasteet. Näin mahdollisen syövän syntyminen pystytään estämään.
– Lähes aina kasvain kehittyy suolen pinnalla olevasta hyvänlatuisesta polyypista. Syövän oireet ovat usein hyvin epämääräisiä, ja ne voidaankin sekoittaa toiminnallisiin vatsavaivoihin. Tyypillisiä syövän oireita ovat suolen toiminnan muutos, ripuli, ummetus, vatsan turvottelu, kipu ja laihtuminen. Kasvain voi vuotaa myös verta, jolloin potilaalla voi esiintyä verta ulosteessa sekä anemiaa. Tällaiset potilaat kannattaa tutkia viipymättä tähystämällä, Karjula sanoo.
Suolistosyöpien ainoa parantava hoito on leikkaus, ja tarvittaessa Pihlajalinnasta ohjataan eteenpäin muihin syöpähoitoihin. Pihlajalinna tarjoaa tähystystoimenpiteitä Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Oulussa, Jyväskylässä, Seinäjoella, Lappeenrannassa, Hämeenlinnassa sekä Mikkelin Ikioma -toimipisteessä.
Jos vatsan vaivat ja kiputilat mietityttävät, varaa aika gastroenterologille verkkoajanvarauksestamme.
Voit myös varata ajan asiakaspalvelumme kautta numerosta 010 312 010. Asiakaspalvelumme auttaa ympäri vuorokauden.