Kuiva iho vaivaa etenkin talvisin. Sen saa usein kuriin omalle iholle sopivalla perusvoiteella. Jos se ei tuo apua, kannattaa hakeutua lääkäriin.
Ihotautien erikoislääkärille voit varata ajan verkkoajanvarauksestamme tai puhelimitse numerosta 010 312 010.
Ihon kuivuminen johtuu siitä, että ihon syvistä kerroksista pääsee haihtumaan tavallista enemmän vettä. Normaalisti ihon sarveiskerroksen rasva eli ns. pitkäketjuiset keramidit estävät liiallisen haihtumisen, mutta jos rasvoja on liian vähän, vettä haihtuu ihosta liikaa. Keramidien määrään iholla vaikuttaa mm. perimä. Ihon pintakerroksen kuivuminen aiheuttaa iholle lievän tulehduksen, joka tuntuu epämiellyttävänä olona ja usein kutinana. Kuiva iho voi myös hilseillä. Oireista kärsii lähes jokainen suomalainen elämänsä aikana.
Tiedetään, että osalla atooppista ihottumaa sairastavista ihon sarveiskerroksen valkuaistenrakenne on muuttunut ns. filaggriinigeenin mutaation takia joka aiheuttaa ihon rakenteen heikkouden ja taipumuksen ihon kuivuuteen. Taipumus kuivaan ihoon on pitkälti perinnöllinen, mutta ihon kuivuus on yleisempää yli 65-vuotiailla kuin tätä nuoremmilla. Ikääntyessä keramidien tuotto vähenee, mikä lisää ihon kuivuutta. Iho myös ohenee, koska elastiinin määrä sidekudoksissa vähenee. Elastiinin määrän vähentyminen ikääntyessä ei vaikuta kuitenkaan ihon kuivuuteen, vaan näkyy ihon rypistymisenä. Talvella ilmastointi ja lämmitys kuivattavat huoneilmaa. Kesällä kohtuullinen määrä auringon valoa auttaa ihoa voimaan paremmin, sillä auringon valo lisää pitkäketjuisten keramidien muodostumista. Tutkimusten mukaan ruokavaliolla, vitamiinien käytöllä tai runsaalla veden juomisella ei ole vaikutusta ihon kuivumiseen.
Perusvoiteet ovat kuivan ihon hoitamisen kulmakivi. Niitä on monenlaisia geelimäisistä ihoa kosteuttavista valmisteista rasvaisiin perusvoiteisiin. Perusvoiteiden tarkoituksena on kosteuttaa, pehmentää ja suojata ihoa. Perusvoide valitaan yksilöllisesti, mutta yleensä iho kaipaa talvella rasvaisempaa voidetta ja kesällä riittää kevyempi. Perusvoiteissa kostetutta sitovia ainesosia ovat mm. karbamidi eli urea, glyseroli ja propyleeniglykoli. Siitä mikä on hyvä tai huono perusvoide on vain vähän tutkimustietoa, mutta tällä hetkellä on hieman viitteitä siitä, että karbamidia sisältävät perusvoiteet vähentävät atooppisen ihottuman oireita ja parantavat ihon suojaominaisuuksia.
Yleensä kaksi voitelukertaa päivässä riittää. Jos iho on kuiva tästä huolimatta, on se usein merkki siitä, että perusvoide kannattaa vaihtaa rasvaisempaan. Joskus voide voi kirveltää iholla, jolloin voiteen vaihtaminen hetkeksi rasvaisempaan vaihtoehtoon auttaa. Karvaisille ihoalueille kuten sääriin kannattaa valita geelimäinen tai kevyempi emulsiovoide. Merkkinä liian rasvaisesta voiteesta ovat finnimäiset, kutisevat näpyt, jotka ilmaantuvat kun ihohuokoset tukkeutuvat.
Iho kannattaa rasvata perusvoiteella heti suihkussa käymisen jälkeen, jolloin iho on vielä kostea ja voide imeytyy parhaiten. Perusvoidetta tai pesuöljyä voi käyttää myös suihkussa tai kylvyssä saippuan sijaan. Hankaamisen sijasta iho kannattaa taputella pyyhkeellä kuivaksi suihkun jälkeen, myös turhaa saippuan käyttöä on hyvä välttää. Käsien pesussa saippuan voi korvata tarvittaessa käsihuuhteella. Ilmankostuttaja kotona lämmityskaudella voi auttaa. Vaatteiden materiaalien on hyvä olla sellaisia, että ne eivät ärsytä ihoa. Esimerkiksi puuvilla ja silkki ovat ihoa vasten pehmeitä. Uimista tai saunomista ei tarvitse välttää.
Jos kuiva iho häiritsee arkea tai iho kutisee jatkuvasti, kannattaa hakeutua lääkäriin. Ensimmäisenä varmistetaan, että kyse on kuivasta ihosta, eikä jostakin ihosairaudesta. Lääkäri voi määrätä iho-oireisiin sopivaa perusvoidetta, reseptivoidetta tai esimerkiksi valohoitoa. Atooppiseen ihottumaan tuo usein avun kortisonivoiteen jaksottainen käyttö perusvoiteen rinnalla.
Tämä Sanna Poikosen (LT, Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri) kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Suur-Jyväskylän Lehdessä.