Auringonvalon sisältämän ultraviolettisäteilyn riskeistä puhutaan paljon. UV-säteilystä on kuitenkin myös apua ihosairauksien hoidossa. Ihotautien ja allergologian sekä perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri, dosentti Satu-Leena Laasanen muistuttaa, että iho on aina tärkeää suojata liialta säteilyltä.
UV-säteilyn ehkä tunnetuin hyöty on se, että se käynnistää ihossa D-vitamiinin tuotannon. D-vitamiiniannokseen riittää kuitenkin maltillinen auringonotto.
– Itseään ei tarvitse käristää tuntikaupalla. D-vitamiinisynteesi käynnistyy iholla nopeasti, ja jo alle puolessa tunnissa saa päivän D-vitamiinitarpeen, Satu-Leena Laasanen sanoo.
Lisäksi UV-säteily käynnistää kehossa endorfiinituotannon. Auringonotto voi siis parantaa mielialaa. Laasanen arvelee, että osa ihmisistä jää koukkuun auringonottoon juuri sen tuottaman mielihyvän vuoksi.
– Myös kauneusihanteet voivat vaikuttaa auringonottoon. Kannattaa kuitenkin pohtia, kannattaako rusketusta tavoitella terveyden kustannuksella.
UV-säteilyä hyödynnetään monien ihosairauksien hoidossa. Se vähentää ihon tulehdusta sekä siihen liittyvää punoitusta ja kutinaa mm. atooppisessa ihottumassa, psoriaasissa ja punajäkälässä.
– Sanon usein ihottumasta kärsiville asiakkailleni, että auringon valoa voi hyödyntää, kunhan sen tekee maltillisesti ja ihoa palamiselta suojaten.
Turvallisimmin UV-säteilyä saa valohoidoissa. Pihlajalinna Koskiklinikka on ainoa yksityinen lääkäriasema Pirkanmaalla, jossa on niin sanottu ks-UVB-hoitolaite. Sillä säteilyä saa lyhimmillään vain minuutin kerrallaan.
– Valohoidossa voidaan valita ihosairauden kannalta hyödyllisimmät UV-aallonpituudet, ja säteilylle altistuu turvallisesti ja maltillisesti. Tällaista valohoitoa voidaan antaa myös raskaana oleville, Laasanen sanoo.
UV-säteilyn ja auringonoton riskejä ei kannata vähätellä. Aurinko vanhentaa, ohentaa ja veltostuttaa ihoa, ja siihen voi tulla pigmenttimuutoksia. Lisäksi se voi pahentaa tiettyjä ihottumia, ja useat lääkkeet voivat herkistää ihoa auringossa palamiselle.
– Voimakas aurinkoaltistus pystyy aktivoimaan esimerkiksi ruusufinniin liittyvän tulehduksen iholla. Ruusufinni on krooninen ihosairaus, joka voi aiheuttaa huomattavaa sosiaalista haittaa ja heikentää elämänlaatua.
Vakavin haittavaikutus kuitenkin ovat ihosyövät.
Auringon aiheuttamien ihovaurioiden ja ihosyöpien todennäköisyys kasvaa vuosien aurinkoaltistuksen seurauksena. Paljon ulkona aikaa viettävällä maanviljelijällä riski saada tyvi- tai okasolusyöpä on suurempi kuin saman ikäisellä toimistotyöntekijällä.
Melanoomassa riski kasvaa etenkin silloin, kun iho palaa auringossa toistuvasti.
Erityisesti lapsuusiässä ihon palaminen on haitallista.
– Ihosyövät lisääntyvät koko ajan. Trendi on nähtävissä kaikissa ihosyövissä ja myös nuorilla. Tarkkaa syytä ei tiedetä. Jokaisen syöpäriskiin vaikuttaa oma perimä, mutta sen merkitys valtaosalla ihosyöpäpotilaista on vähäisempi kuin auringon. On esitetty, että jopa 80–95 % ihosyövistä olisi estettävissä ihoa suojaamalla, Laasanen sanoo.
Pienessä osassa, noin 5-10 %:ssa, kaikista ihosyövistä on taustalla korkea perinnöllinen alttius sairastua syöpään. Näillä potilailla syöpäriski on huomattavan korkea ja he hyötyvät säännöllisestä ihoatutilääkärin seurannasta.
Jos omassa suvussa on paljon nuorena sairastettuja syöpiä ja epäilee, että ihosyövälle on perinnöllinen alttius, voi tulla perinnöllisyyslääkärin vastaanotolle.
Tärkeimmäksi vinkiksi Laasanen antaa kaikille kuitenkin sen, että ihon suojaa liialliselta UV-säteilyltä.
– Se neuvo sopii kaikille.
Teksti: Laura Niemi
Juttu on alun perin julkaistu Pihlajalinnan Tampereen-asiakaslehdessä.