Suolistosairaudet vaivaavat yhä useampia – milloin tutkimuksiin?

”Vatsa on kipeä ja turvonnut – onko syy viljoissa?”
”Gluteeniton ruokavalio poisti vatsavaivani!”

Ihmisten saatavilla on paljon ohjeistuksia ja kokemusperäistä tietoa siitä, miten ruokavalio vaikuttaa vatsan ja suolen hyvinvointiin. Harva onkin välttynyt näkemästä ylläolevan kaltaisia otsikoita medioissa.

Erityisesti gluteenin välttäminen on nykyään suosittua, ja moni tulkitsee maha-suolikanavan oireet herkästi viljayliherkkyydestä johtuvaksi.

Pihlajalinnan gastroenterologian erikoislääkärin Petri Mäkelän mukaan gluteenisensitiivisyydestä ei ole kuitenkaan selkeää näyttöä.

– Gluteeni ei tutkimusten mukaan voi aiheuttaa oireita kenellekään muulle kuin keliaakikoille. Oireet voivat johtua muista aineista, esimerkiksi peptideistä, jotka saattavat ärsyttää suolistoa. Toisaalta oireet saattavat helpottaa psyykkisten vaikutusten ansiosta: vatsa rauhoittuu, kun ihminen kokee, että hän pystyy hallitsemaan oireilua, Mäkelä sanoo.

Gluteenitonta ruokavaliota Mäkelä ei suosittele ennen keliakiadiagnoosia. Jos gluteeniviljoja alkaa vältellä ennen tutkimuksia, suolen nukkavaurio häviää ja diagnoosia ei voida tehdä. Suomessa on hänen mukaansa huomattavan paljon ihmisiä, jotka sairastavat keliakiaa tietämättään. Diagnoosista on apua esimerkiksi muiden autoimmuunisairauksien poissulkemisessa ja hoidossa.

Toisin kuin moni ehkä toivoisi, suolisto-oireiden taustalla ei välttämättä ole yhtä helppoa syytä. Suolistosairaudet ovat monisyisiä, ja osa niistä voi olla hoitamattomana terveydelle vaarallisia.

Siksi on tärkeää tietää, milloin voi kokeilla kotikonsteja ja milloin pitäisi hakeutua lääkäriin.

Toiminnallinen vai tulehduksellinen?

Suolistosairaudet voidaan jakaa kahteen kategoriaan: toiminnallisiin sairauksiin, joista käytetään lyhennettä IBS (irritable bowel syndrome), ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin, joita nimitetään IBD:ksi (inflammatory bowel disease). Näiden lisäksi suolisto voi oireilla keliakian ja laktoosi-intoleranssin vuoksi.

Yleisen toiminnallinen suolistosairaus on ärtyvän suolen oireyhtymä, jota esiintyy nykyarvioiden mukaan noin 10 prosentilla suomalaisista. Oireet alkavat tyypillisesti 20–30-vuotiaina ja ovat kaksi kertaa yleisempiä naisilla kuin miehillä.

Ärtyvän suolen oireyhtymän lääketieteellistä syytä tai aiheuttajaa ei tiedetä tarkasti. Aiheesta luennoivan Petri Mäkelän mukaan mahdollisia syitä ovat ympäristötekijät sekä monimutkainen prosessi, joka liittyy bakteeriflooran muutoksiin.

– Puhutaan dysbioosista paksusuolen bakteerikannassa, joka voi aiheuttaa paksusuolen limakalvojen solujen välisten liitosten hajoamista tai heikkenemistä. Silloin tietyt toksiinit voivat päästä limakalvon ulkopuolelle soluvälitiloihin. Mahdollisesti sitä kautta ne voivat vaikuttaa vagushermoon, joka on suolistoa hermottava aivohermo. Sitä ei tiedetä, millaisesta bakteeriflooran muutoksesta on tarkemmin kyse ja mitkä bakteerit ovat ylivallassa.

Myöskään sitä ei tiedetä, miksi ärtyvä suoli vaivaa useammin naisia kuin miehiä. Mäkelä arvelee, että naiset saattavat kiinnittää miehiä useammin huomiota vatsavaivoihin ja hakeutua niiden vuoksi useammin lääkäriin.

Toiminnallisia suolistovaivoja ei voi löytää laboratoriolla tai suolen tähystyksellä. Mäkelä ohjeistaa kokeilemaan, auttaisivatko kotikonstit.

– Jos alle 45-vuotiaalle tulee uusia vatsa- tai suolisto-oireita, hän voi kokeilla lisätä kuidun saantia. Myös tiettyjen ruoka-aineiden, kuten sipulin ja kaalin välttäminen auttaa. Jos kotikonsteista ei ole apua, kannattaa mennä lääkäriin, jossa voidaan sulkea pois keliakia ja laktoosi-intoleranssi.

Lääkäriin kannattaa hakeutua myös, jos oireet alkavat yli 45-vuotiaana, jotta voidaan sulkea pois paksusuolen syöpä tai tulehdukselliset suolistosairaudet.

Tulehduksellisiin suolistosairauksiin eli IBD:hen kuuluvat haavainen koliitti ja Crohnin tauti. Niiden esiintyvyys kasvaa Mäkelän mukaan Pohjoisella pallonpuoliskolla koko ajan. Suomessa diagnosoidaan keskimäärin 2 000 uutta potilasta vuosittain, ja nuorten työikäisten keskuudessa ne täyttävät jo kansantaudin kriteerit.

Yleistymisen syitä tutkitaan paljon. Mahdollisia syitä voivat olla D-vitamiinin puutos, aiempaa prosessoidumpi ruokavalio tai äidin raskausaikana saamat antibiootit.

Hoitamattomana tulehtunut suoli uhkaa terveyttä vakavasti. Ennen kortisonin kehittämistä ihmisiä kuoli IBD:hen vuosittain. Nykyään IBD:tä hoidetaan tulehdusta eri tavoin sammuttavalla tai immunivastetta heikentävillä lääkkeillä, ja Crohnin tautia tai haavaista koliittia sairastavien ihmisten elinajanennuste on sama kuin muillakin.

IBD diagnosoidaan yleensä paksusuolen tähystyksessä.

– Lääkäriin tulisi hakeutua pikaisesti, jos suolisto-oireet vaivaavat myös yöaikaan ja pahenevat koko ajan omista yrityksistä huolimatta, tai jos ulosteessa on verta. Lisäksi IBD voi olla syynä, jos suolisto-oireiden lisäksi kärsii selittämättömästä kuumeilusta tai tahattomasta laihtumisesta. Mitä aiemmin IBD diagnosoidaan, sen parempi, Mäkelä sanoo.

Joskus IBD voi oireilla lievemmin, jolloin sitä voi olla vaikeaa erottaa ärtyvän suolen oireyhtymästä. Siksi Mäkelä suosittelee lääkärikäyntiä aina, jos kotikonsteista ei ole apua.

Keskity perusasioihin

Koska suolistosairaudet ovat monimutkainen sairausrypäs, niiden ennaltaehkäisyyn ei ole yhtä selvää keinoa. Petri Mäkelä kehottaa luottamaan trendikikkojen sijaan tuttuun kolmiyhteyteen: tasapainoiseen ruokavalioon, säännölliseen elämänrytmiin ja liikuntaan.

– Tiukkoihin dieetteihin voi olla myös vaikeampaa sitoutua loppuelämäksi. Apua saa tarvittaessa ravitsemusterapeutilta, jonka vastaanotolle voi tulla myös ilman lääkärin lähetettä.

Suolisto-oireista ei kannata jäädä kärsimään, koska gastroenterologit ja gastrokirurgit voivat yhteistyössä ravitsemusterapeuttien kanssa auttaa oireiden hallintaan saamisessa sekä vakavien sairauksien poissulkemisessa.

Ajanvaraus

Jos suolistovaivat eivät helpota kotikonstein, varaa aika suolistovaivojen asiantuntijalle verkkoajanvarauksestamme.

Ruokavalion suunnittelua varten voit varata ajan ravitsemusterapeutin vastaanotolle verkkoajanvarauksestamme.

Voit myös varata ajan asiantuntijan vastaanotolle puhelimitse numerosta 010 312 010.