Onko tämä normaalia? Mielenterveyshaasteet ja miten hakea niihin apua
Vaikeat, kuormittavat elämäntilanteet koettelevat joskus jokaista, mutta jatkuvaa tai syvenevää pahaa mieltä ei kannata kestää yksin. Uupumus, ahdistuneisuus stressi ja monet muut mielenterveyden oireet voivat vaikuttaa arjessa jaksamiseen ja pahentua ajan kuluessa. Siksi apua kannattaa hakea ajoissa!
Jokainen kärsii joskus mielenterveyden haasteista. On normaalia, että toisinaan stressaa, ahdistaa, surettaa, on vaikea saada unta tai ruoka ei maistu. Jos oireet pitkittyvät ja alkavat vaikuttaa arjessa jaksamiseen, tilanteeseen on syytä puuttua.
Mielenterveysongelmia on sitä helpompi hoitaa, mitä aikaisemmin niihin hakee apua. Jo viikon kestäneet muutokset omassa mielialassa tai toimintakyvyssä voivat kieliä siitä, että mieli tarvitsee apua ja tukea.
Tyypillisiä mielenterveyden haasteita ovat esimerkiksi
- Stressi
- Keskittymisongelmat
- Unettomuus ja muut uniongelmat
- Alakulo, masennus
- Ahdistus
- Pakko-oireet
Uni, ravitsemus, liikunta ja sosiaaliset suhteet tukevat mielenterveyttä
Mielenterveysongelmat liittyvät yleensä elämän neljän tukipilarin horjumiseen. Jos unessa, ruokailussa, liikkumistottumuksissa tai sosiaalisissa suhteissa on toistuvia tai jatkuvia haasteita, stressitila voi nousta ja mieliala muuttua. Heiluvat tukipilarit voivat myös aiheuttaa dominoefektin: jos vaikkapa unettomuus vaivaa pitkään, ei jaksamista riitä myöskään liikkumiseen tai sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen.
Oireet voivat ajan kanssa pahentua tai ne voivat aiheuttaa vaaratilanteita: väsymys voi johtaa liikenteessä nukahtamiseen tai ruokahaluttomuudesta johtuva verensokerin laskeminen pyörtyilyyn ja loukkaantumisiin. Alakulo voi kasvaa masennukseksi, stressi uupumukseksi, suru ahdistukseksi.
Mielenterveyden oireet kehittyvät usein pikkuhiljaa, ja ensimmäisiä merkkejä niistä voi olla vaikea huomata itse. Myös yllättävät elämän kriisit ja traumaattiset kokemukset voivat laukaista mielenterveyden häiriöitä. Oirehtiva mieli haluaa kertoa, että on aika pysähtyä, tarkastella tilannetta ja tehdä siihen korjauksia.
Uskalla pyytää apua – olo voi helpottaa nopeastikin
Mielenterveyden oireilua ei tarvitse osata sanoittaa tai määritellä itse. Oman toimintakyvyn heikentyminen kuten esimerkiksi työ- tai opiskelumotivaation väheneminen tai vaikkapa pitkään jatkunut fyysinen pahoinvointi, voivat olla merkkejä siitä, että mieli ei voi hyvin. Myös läheisten huomiot käytöksen tai mielialan muutoksista voivat antaa arvokkaan sysäyksen avun hakemiseen.
Avun hakeminen mielenterveysongelmiin voi tuntua haastavalta. Oireet saattavat nolottaa tai yhteydenotto ammattilaiseen voi jännittää kovastikin. Ensimmäinen kynnys kannattaa kuitenkin ylittää – olo helpottaa usein jo silloin, kun asioista pääsee puhumaan ystävällisen ja empaattisen ammattilaisen kanssa.
Tieto tai tuntemus pahasta olosta riittää: ammatillisen keskusteluavun tarkoitus on kartoittaa oireilun syitä ja vaikutuksia ja löytää yhdessä kanssasi tilanteeseesi sopivat hoitomuodot.
Murtunutta mieltä voi hoitaa aivan samalla tavalla kuin murtuneita luitakin. Avunpyyntöä ei tarvitse jännittää – me Mielen Pihlajalinnan päivystäjät olemme kiitollisia jokaisesta yhteydenotosta, sillä tehtävämme on auttaa ja tukea ihmisiä.
– Ida Tukiainen, psykiatrinen sairaanhoitaja, Mielen Pihlajalinna
Mielenterveysongelmiin on tarjolla apua
Mielen Pihlajalinnasta saat apua ja tukea monenlaisiin mielenterveyden haasteisiin. Voit varata ajan Mielen Pihlajalinnan palveluihin verkkoajanvarauksesta tai soittamalla Mielen huoli -linjalle numeroon 010 312 023 (hinta pvm/mpm). Mielen huoli -linja on avoinna arkisin klo 8–18.
Mielen huoli -linjan kautta saat tukea kuormittaviin tai ahdistaviin tilanteisiin kuten jaksamiseen, ahdistukseen, ihmissuhdekriiseihin tai muihin elämänhallintaa uhkaaviin tilanteisiin. Mielen huoli -linjalta saat ensivaiheen apua huoleesi ja sinut ohjataan nopeasti tarvitsemasi avun piiriin.
Apua on aina saatavilla myös muualta. Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää vuorokauden ympäri numerossa 09 2525 0111, ja myös kunnalliset mielenterveyspalvelut ovat pääsääntöisesti aina avoinna. Hätänumeroon 112 voit soittaa esimerkiksi silloin, jos itsetuhoiset ajatukset valtaavat oman tai läheisesi mielen.
Älä jää yksin – olet tärkeä ja sinulla on merkitystä!