Nivelrikko, painonpudotus ja liikunta

Painon pitäminen kurissa on yksi tärkeimmistä nivelrikon ehkäisyä ja hoitoa edistävistä toimista. Jo viiden prosentin painonpudotuksella on selviä yleisiä terveysvaikutuksia. Satakiloisella se tarkoittaa viittä kiloa. Noin 10 prosentin painonpudotus vähentää kipua ja parantaa liikkumiskykyä ylipainoisilla polvinivelrikkoisilla. Tutkimuksen mukaan ylipainon mittaamisessa käytössä olevan painoindeksi- eli BMI-mittarin kahden yksikön pudotus, eli satakiloisella naisella noin viiden kilon pysyvä laihtuminen, laski oireilevan polvinivelrikon ilmaantumisen todennäköisyyttä 10 vuoden jälkeen puoleen.

Painonpudotukseen kannattaa etsiä tukea esimerkiksi terveyskeskuksen painonhallintaryhmistä, liikuntaseurojen jumpparyhmistä ja vertaistukiryhmistä tai vastaavista. Internetistäkin löytyy turvallisia, terveyden asiantuntijoiden vetämiä laihdutussivustoja, joiden kautta voit saada henkilökohtaista tukea painonpudotukseesi.

Ylipainon pudottamisen perusasia on, että syö vähemmän kuin kuluttaa. Laihdutuksessa huomiota on kiinnitettävä sekä lautaselle otettavan ruoan määrään että energiasisältöön. Ruokailussa kohtuus ja säännöllisyys on terveellistä.

Merkittävään painonpudotukseen ei pääse vain liikuntaa lisäämällä, eikä kevyt ja satunnainen liikunta vielä laihduta. Selviä terveydellisiä hyötyjä tuottavaan laihtumiseen useimmat painonpudottajat tarvitsevat runsaat neljä tuntia kohtalaisesti kuormittavaa liikuntaa viikossa. Ylipainoisille sopivia kestävyysliikuntalajeja ovat kävely, pyöräily, hiihto ja vesiliikunta eri muodoissaan. Niitä tulee harjoittaa säännöllisesti ja riittävän pitkään kerrallaan. Arjessakin on monia hetkiä, jolloin energiankulutusta voi lisätä lähes huomaamatta hyötyliikunnalla.

Nivelruston ominaisuuksien heikentymistä voidaan hidastaa pitämällä nivelet sopivasti liikkeessä, sillä kohtuullinen liikunta ylläpitää ruston hyviä ominaisuuksia ja hyödyttää tulehduksesta tai vammasta toipuvaa niveltä. Liiallista rasitusta sekä kuormittavia työasentoja, kuten kyykistelyjä ja hankalia kiertoliikkeitä, kannattaa välttää. Vältä myös vamma-alttiita liikuntalajeja, kuten palloilulajeja (jalkapalloa, jääkiekkoa), laskettelua, lumilautailua, rullaluistelua, skeittausta ja yleensäkin extreme-lajeja.

Nivelrikkopotilaan liikuntaneuvonta

Mitä neuvoksi nivelrikkopotilaalle?

Nivelrikkopotilaiden liikuntahoitoon on olemassa suosituksia ja hoito-ohjeita, mutta käytännön tilanteissa niitä ei usein hyödynnetä. Suunnitelmallisesta liikuntaneuvonnasta on tutkimuksissa saatu hyviä kokemuksia.

Nivelrikko aiheuttaa monille työkyvyttömyyttä ja toimintakyvyn heikentymistä. Kansainväliset asiantuntijatahot samoin kuin kansalliset Käypä hoito -suositukset korostavat potilasneuvontaa, sosiaalista tukea, liikuntaa ja laihduttamista keskeisinä hoitomuotoina.

Huolimatta suosituksista ja hoito-ohjeista, ammattilaiset hyödyntävät suosituksia satunnaisesti eikä suositusten käytöstä tai vaikutuksista potilaiden yksilöllisiin tarpeisiin ole riittävästi tietoa.

Näyttö liikunnan vaikuttavuudesta

Nivelrikkoa ehkäisevää tai parantavaa hoitoa ei tunneta. Nivelrikkopotilaalle tulisi korostaa, että hoidon perusta on varhain aloitettu ja vähintään kolme kuukautta kestävä omatoiminen liike- ja liikuntaharjoittelu, jota tuetaan ohjatulla yksilö- ja ryhmämuotoisella liikunnalla. Hoidon tavoitteena on kivun hallinta ja lievittyminen sekä potilaan toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen.

Nivelrikon Käypä hoito -suosituksessa (2014) luetellaan liikuntahoidon vaikutuksia:

• Liikuntahoito vähentää koettua kipua ja parantaa polven toimintaa lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla.
• Kävely ja polven ojentajalihasten voimaharjoittelu vähentävät koettua kipua polven nivelrikkopotilailla.
• Ryhmässä ja yksilöllisesti toteutetun liikuntahoidon vaikuttavuudessa ei ole eroa, kun vaikutusta arvioidaan koetun kivun muutoksella.
• Ohjattu harjoittelu on tuloksellisempaa kuin kotiharjoittelu.
• Vedessä tapahtuvaa harjoittelua on tutkittu vähän, mutta tulokset ovat samansuuntaisia kuin muissa liikuntamuodoissa.
• Vaikka optimaalisesta harjoittelun muodosta, annostelusta tai kestosta ei ole riittävää tutkimusnäyttöä, polven nivelrikon harjoittelusta tiedetään muun muassa seuraavaa:
• Ohjattu kävelyharjoittelu yhdistettynä ohjaukseen ja neuvontaan saattaa vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä ainakin lyhytaikaisesti.
• Ohjattu venyttely- ja voimaharjoittelu yhdistettynä kävelyharjoitteluun saattaa parantaa elämänlaatua iäkkäillä nivelrikkopotilailla.
• Fysioterapeutin ohjaama terapeuttinen harjoittelu ja kotiharjoittelu (vähintään 8 viikkoa) vähentää kipua, edistää toimintakykyä ja elämänlaatua polven nivelrikkopotilaalla.
• Aerobinen harjoittelu ja/tai voimaharjoittelu sekä lisäksi ruokavaliomuutokset vähentävät ilmeisesti kipua ja parantavat toimintakykyä.
• Dynaaminen voimaharjoittelu saattaa vähentää kipua tehokkaammin kuin isometrinen ja isokineettinen voimaharjoittelu.
• Dynaaminen ja isometrinen voimaharjoittelu saattaa parantaa toimintakykyä ja vähentää kipua lyhytaikaisesti.
• Isokineettinen voimaharjoittelu saattaa parantaa tehokkaammin potilaan toimintakykyä ja kävelynopeutta kuin dynaaminen ja isometrinen voimaharjoittelu.

Neuvonnan keskeiset sisällöt

Nivelrikkopotilaan liikuntaohjeet suunnitellaan yksilöllisesti ja samalla opastetaan painonhallintaan tai tarvittaessa laihduttamaan.

Liikuntaneuvonta toteutuu parhaimmillaan seuraavien periaatteiden mukaan:

• Neuvonnassa sovelletaan yleisiä liikuntasuosituksia kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelusta sekä koordinaatio- ja tasapainoharjoittelusta.
• Liikuntaa on harrastettava useita kertoja viikossa ja suunnitelmallisesti pidemmälle ajalle jaksotettuna.
• Liikunnan on oltava nousujohteista harjoitusvasteiden aikaansaamiseksi.
• Omatoimisessa harjoittelussa suositaan liikuntamuotoja, joissa ei ole kipua eikä niveloireita lisääviä iskutyyppiä tai vääntöjä sisältäviä liikkeitä.

Ammattilaiset tietävät, että yksittäisen hoitokäynnin aikana on vaikeaa opastaa nivelrikkopotilaalle kaikkia tärkeitä asioita: opastaa liikkumaan, antaa sairauden hoitoon liittyviä neuvoja ja saada potilaat ymmärtämään niiden merkitys.

Tutkimus osoittaa neuvonnan hyödyt

Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lääkärit toteuttivat neuvontaryhmälle suunnitelmallista asiakasohjausta, jonka tavoitteena oli polven nivelrikkopotilaiden painonhallinta ja lisääntynyt liikunta-aktiivisuus.

Potilaat kävivät vastaanotolla kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla annettiin tietoja ja neuvoja nivelrikosta ja sen hoidosta.
Kahden viikon kuluttua, toisella käynnillä, opastettiin potilasta tukemaan niveliä ja varomaan tiettyjä liikkeitä sekä selvitettiin potilaan liikunnan tarve. Potilaille suositeltiin liikuntaohjelmaa, joka sisälsi kolme kertaa viikossa 30-60 minuuttia reipasta kävelyä tai pyöräilyä potilaan valinnan mukaan.

Kolmannella käynnillä, kuukauden kuluttua ensimmäisestä käynnistä, lääkärit selvittivät potilaalle painon vaikutusta polvikipuun ja miten se vaikuttaa nivelrikkoon ja mahdolliseen riskiin saada nivelrikko toiseen polveen. Potilaille suositeltiin painonhallintaa tai laihduttamista.

Lääkärit käyttivät neuvonnassa Amerikassa käytössä olevaa neuvontaa jäsentävää työkalua, jossa otetaan huomioon potilaan valmius muutokseen ja annettujen ohjeiden toteuttamiseen. Vertailuryhmä kävi myös lääkärin vastaanotolla kolme kertaa vuoden aikana. Heidän hoitonsa oli normaalikäytännön mukaista.

Neuvonnan tueksi potilaat saivat kirjallista materiaalia nivelrikosta ja lehtisen, johon he kirjasivat viikoittain painon ja liikunnan määrän. Lääkärit kirjasivat ohjauksen sisällön ja potilasohjauksessa annetun materiaalin tutkimuksen eri vaiheissa.

Paino putosi ja liikunta lisääntyi

Neljän kuukauden seurannassa neuvontaryhmäläiset laihtuivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin vertailuryhmä. Neuvontaryhmässä 28 prosenttia potilaista laihtui yli 2 kiloa, kun vastaavasti vertailuryhmässä potilaista laihtui 16 prosenttia. Näiden ero oli merkitsevä. Vapaa-ajan liikunta lisääntyi fyysistä aktiivisuutta kuvaavalla indeksillä (Baecke-indeksi) mitattuna enemmän neuvontaryhmässä kuin vertailuryhmässä.

Kaikilta tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin, olivatko he saaneet riittävästi tietoa nivelrikosta ja sen hoidosta. Neuvontaryhmäläiset kokivat saaneensa enemmän tietoa ja kirjallista materiaalia nivelrikosta, säännöllisestä harjoittelusta ja laihduttamisesta kuin vertailuryhmä. Kumpikin ryhmä koki saaneensa yhtä paljon tietoa nivelrikon hoitamisesta, mutta neuvontaryhmäläiset kokivat saaneensa enemmän tietoa laihduttamisesta.

Vuoden kuluttua neuvontaryhmän potilaat liikkuivat aktiivisemmin, heillä oli parempi toimintakyky ja kipuja vähemmän kuin vertailuryhmällä. Erot olivat tilastollisesti merkitseviä. Itse ilmoitetussa painossa ei ryhmien välillä ollut eroja.

Tutkimus osoitti, että kolme suunnitelmallista lääkärikäyntiä oli hyödyllistä polven nivelrikkopotilaalle. Neuvonnan tueksi on saatavilla asiantuntijoiden laatimia Käypä hoito -suosituksia, joissa on mukana elintapoihin ja liikuntaan liittyvää näyttöön perustuvaa tietoa. Lisäksi yksittäinen ammattilainen hyötyy organisaatiossa yhteisesti sovituista toimintakäytännöistä. Näin neuvonta rakentuu luontevaksi osaksi potilashoitoa.

Kirjoittajat
Erja Toropainen, THM, ft, tutkija, UKK-instituutti
Marjo Rinne, THM, ft, tutkija, UKK-instituutti

Nivelrikon asiantuntijapalvelut Pihlajalinnassa

Nivelrikon hoidossa saat apua seuraavilta asiantuntijoilta:

• Ortopedi
• Käsikirurgi
• Yleislääkäri
• Fysioterapeutti
• Toimintaterapeutti
• Painonhallintaklinikka
• Ravitsemusterapia