2023 Jääkiekon MM-kisojen ajan Pihlajalinna vastaa pelaajien terveydenhuollon tukipalveluista, kuten murtumien kuvantamisesta areenalla. Mukana pelaajia huoltamassa on lääkäreitä sekä lukuisia muita erikoisasiantuntijoita.
Ortopedian ja traumatologian sekä liikuntalääketieteen erikoislääkäri Heidi Haapasalo on ollut mukana monissa urheilutapahtumissa lääketieteellisenä vastaavana. Nyt vuorossa ovat 2023 Jääkiekon MM-kisat sekä vapaaehtoisena että Pihlajalinnan puolelta kisojen terveydenhuollon tukipalveluiden organisoijana.
– Hakeutuminen urheilutapahtumiin viehättää, koska silloin kisat kokee aivan eri vinkkelistä. Joskus voi käydä niin, että itse peliä ei näe ollenkaan. Toisinaan taas päivystyspiste voi olla maaliviivalla, jolloin urheilutapahtuman taas näkee todella läheltä, Haapasalo kertoo.
Haapasalo toimii Pihlajalinnan Pirkanmaan Urheiluklinikan vastuulääkärinä. Hänen lisäkseen jääkiekon MM-kisoihin osallistuu lukuisia lääkintäpuolen vapaaehtoisia. Yhdessä he vastaavat niin yleisön, pelaajien kuin muunkin kisaorganisaation esiavusta areenalla sekä pelaajien terveydenhuollosta. Vapaaehtoisia on yli sata, ja mukana on myös useita Pihlajalinnan ammattilaisia.
– Isoissa urheilutapahtumissa ei välttämättä aina ole yhteistyökumppanina isoa terveydenhuollon asiantuntijaa. Samoin kuin viime vuonna, nytkin Pihlajalinna vastaa kisojen terveydenhuollon tukipalveluista. Järjestämme areenan ulkopuolella tarvittavat tutkimukset sekä etsimme tarvittaessa oikeat terveydenhuollon huippuammattilaiset pelaajille sekä muulle jääkiekkodelegaatiolle, Haapasalo kertoo.
Pihlajalinnassa on syvää tuntemusta urheilijoiden vammojen hoidosta ja niiden ennaltaehkäisystä. Urheiluklinikalla hoidetaan moniammatillisessa yhteistyössä niin harrastaja- kuin ammattitason urheilijoita, myös jääkiekkoilijoita.
Pirkanmaan Urheiluklinikan yhteyshenkilö ja fysioterapeutti Vesa Linna koordinoi Haapasalon kanssa palveluita Pihlajalinnan ja kisaorganisaation välillä. Hänen mukaansa MM-kisat ovat urheilijalle kahden viikon pitkä ja raskas rupeama.
– Kisojen aikana kuormitus on äärimmäisen kovaa ja palautuminen vajavaista. Huono palautuminen lisää rasitusvammojen ja muiden vammojen riskejä, Linna kertoo.
MM-kisojen pelaajat ovat huippu-urheilijoita, joiden harjoittelu on Linnan mukaan tarkkaa ja joukkuelajista huolimatta yksilöllisesti optimoitua.
– Harjoitteluun voivat vaikuttaa erilaiset vuosien varrella sattuneet tapaturmat tai esimerkiksi polveen, olkapäähän tai päähän kohdistuneet vammat. Näiden asioiden lisäksi jääkiekkoilijoiden harjoitteluun kuuluvat myös tukiharjoitteet sekä ravinnon, unen ja palautumisen tarkka huomioiminen.
Linnan mukaan olisi tärkeää muistaa, että aiemmat vammat vaikuttavat yhtä lailla harrastajien harjoitteluun. Tukiharjoitteet, uni, ravinto ja palautuminen ovat yhtä tärkeitä asioita myös harrastajille, vaikka urheilu ei olisikaan niin totista ja äärimmilleen optimoitua.
– Kehosta pitää huolehtia, että voi höntsätä, Linna tiivistää.
Jääkiekossa lajityypilliset vammat ovat erilaiset ruhjeet, iskut ja haavat. Ne voivat aiheutua taklauksista tai kiekosta, joka osuu yli kovimmillaan 150 kilometrin tuntivauhdista ohi suojauksesta kasvoihin tai muualle kehoon. Viime aikoina julkisuutta ovat saaneet pelaajien luistimen viilloista tulevat syvät haavat, jotka pahimmillaan voivat olla jopa hengenvaarallisia. Ortopedinä Haapasalo hoitaa myös paljon jääkiekkoilijoiden nilkka- ja jalkaterävammoja, joita syntyy, jos vaikka luistimen terä juuttuu yhtäkkiä kiinni.
– MM-kisoissa pelitilanteessa urheilijoiden hoidosta vastaavat maajoukkueiden omat ammattilaiset. Ulkomaalaiset lääkärit eivät kuitenkaan voi esimerkiksi määrätä reseptejä tai kuvantamislähetteitä Suomessa, jolloin me areenalla päivystävät lääkärit keskustelemme joukkueiden lääkäreiden kanssa ja autamme asioissa eteenpäin.
Tarvittaessa päivystävät lääkärit etsivät eri alojen spesialisteja Pihlajalinnan laajasta asiantuntijaverkostosta. Tarvetta saattaa olla esimerkiksi fysioterapeutille, yleis- tai korvalääkäreille tai vaikkapa kardiologille, jos jollakin pelaajalla ilmenee sydänoireita. Mukana on myös sairaanhoitajia ja leikkaussalihoitajia.
MM-kisojen pelitapahtumissa päivystää myös pelastuslaitoksen ambulanssi ensihoitajineen ja tarvittaessa potilaita ohjataan hallilta suoraan sairaalaan.
MM-kilpailujen aikana Nokia Areenalta löytyy tietokonetomografialaite, jolla murtumaepäilyt voidaan välittömästi kuvata Pihlajalinnan röntgenhoitajien toimesta. Parhaimmillaan pelaaja ehtii takaisin peliin jo saman erän aikana, jos murtumaa ei löydy.
Koko MM-kisojen ajan Pihlajalinna Kelloportti Tampereella päivystää niin kauan, että illan viimeinen peli on ohi.
Urheilutapahtumissa katsomossa on paljon väkeä, mutta Haapasalon kokemuksen mukaan siellä onneksi tapahtuu todella vähän vammoja. Tyypillistä on, että nilkka nyrjähtää portaissa tai että katsomossa sattuu sairaskohtaus. Areenan turvallisuussuunnitelma on onneksi tarkasti mietitty.
Katsojien turvallisuuteen Haapasalolla on kuitenkin yksi selkeä ohje.
– Kompurointeja ja ikäviä seurauksia voi ehkäistä omalla toiminnalla pysymällä alkoholin nauttimisessa kohtuudessa. Tapahtumissa, joissa on alkoholia ja massoja, ylilyöntejä helposti tapahtuu.
Pihlajalinna palvelee kiekkoväkeä kisojen ajan ja päivystää myös viikonloppuna. Tampereella Pihlajalinna Koskiklinikan ja Kelloportin toimipisteet ovat lähellä Nokia Arenaa ja muita keskeisiä tapahtumapaikkoja.
Jääkiekon MM-kisoja Haapasalo odottaa innostuneena.
– Suomalaiset ovat aina osanneet järjestää urheilutapahtumia todella hyvin. Kun tietää suomalaisen tyylin tehdä asioita, tulossa on varmasti hienot kisat – kuten viimekin vuonna. Pihlajalinnassa olemme valmiudessa.