Kuulontutkimus paljastaa kuulosi tason

Kuulontutkimuksilla selvitetään kuulon taso – millainen mahdollinen kuulonalenema on ja mistä se johtuu. Kuulonalenemaa on kaiken ikäisillä, mutta eläkeikäisillä se on selkeästi yleisempää. Kuuloalenemaan vaikuttavat perinnölliset tekijät, erilaiset korvasairaudet sekä ikähuonokuuloisuus. Ikävuosien karttuessa on normaalia, että korkeat äänet pikkuhiljaa häviävät. Myös työympäristö vaikuttaa kuuloon, sillä melulle altistuminen edesauttaa kuulonaleneman syntyä.

Kuulontutkimukseen voi hakeutua omakustanteisesti ilman lähetettä tai lääkärin lähetteellä. Syitä vastaanotolle tulemiseen on paljon, mutta usein syynä on heikentynyt kuulo, korvien tinnitus tai lukkoisuus.

Kuulontutkimuksia tekevät audionomit. Audionomin vastaanotolle voit varata ajan verkkoajanvarauksestamme tai asiakaspalvelumme kautta.

Tutkimukset aina oireiden mukaan

Kuulontutkimukset etenevät usein aika samankaltaisesti oireesta huolimatta. Aluksi keskustellaan kuulotilanteesta, selvitetään oireita ja taustoja sekä tutkitaan korvat otoskoopilla eli korvalampulla. Tutkimusten laajuuteen vaikuttaa se, minkä verran kuulon todetaan alentuneen.

Ilmajohtotutkimuksessa kuulokkeisiin annetaan merkkiääniä, jotka kuultuaan asiakas painaa näppäintä. Ilmajohtotutkimuksessa ääni kulkee koko korvan läpi sisäkorvaan asti. Luunjohtotutkimuksessa taas hyödynnetään luunjohtokuulokkeita, jotka asetetaan korvan taakse, luun päälle. Tällä tutkimuksella ohitetaan välikorva ja saadaan näin tutkittua, miten sisäkorva kuulee. Mikäli luunjohtokuulo on huomattavasti parempi kuin ilmanjohtokuulo, se saattaa kieliä esimerkiksi välikorvaviasta, ja silloin tarvitaan tarkempia lääkärin suorittamia tutkimuksia.

Puheaudiogrammeja taas ovat hälypuhetesti ja puhetesti, jolla mitataan sanojen erotuskykyä. LDL-mittauksella selvitetään epämiellyttävyyskynnys, eli mitataan missä vaiheessa ihminen alkaa pitämään ääntä epämiellyttävänä, kun ääntä pikkuhiljaa kovennetaan. LDL-mittaus tehdään kuulokojesäädön vuoksi, ettei asiakas joudu kokemaan epämiellyttävän kovaa ääntä.

Audionomilta apua arkeen

Audionomin vastaanotolla käydään kuulontutkimuksen tulokset läpi, mutta diagnostinen puoli kuuluu lääkärille. Jos kuulon todetaan alentuneen sen verran, että kuulokojeista olisi hyötyä, voi kuulokojeen hankkia omakustanteisesti tai pyytää lääkäriltä lähetettä kuulokeskukseen.

Audionomi pyrkii ohjaamaan asiakkaita siten, että pärjääminen arjessa helpottuisi. Melulle altistuvia neuvotaan esimerkiksi pitämään huolta kuulon suojaamisesta. Apu tähän voi löytyä audionomin kautta hankittavista yksilöllisistä kuulosuojaimista.

Kuulontutkimuksen tulokset voivat yllättää, koska aivot sopeutuvat muuttuviin tilanteisiin. Kuulo heikentyy usein pikkuhiljaa vuosien myötä ja onkin helppo ajatella, ettei kuulossa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Usein muutoksen omassa kuulossa oivaltaa vasta silloin, kun kokeilee kuulokojetta.

Kuulokojeet ovat nykyään automaattisia, pieniä ja langattomia kuulokkeita. Useimmissa malleissa on Bluetooth-yhteys, jonka ansiosta kuulokojetta voi hyödyntää puhelinkeskusteluissa ja musiikin tai äänikirjojen kuuntelemisessa. Jos oman kuulon taso mietityttää kannattaa varata aika kuulontutkijalle.

Faktoja kuulontutkimuksesta

• Kuulontutkimuksen tekee audionomi eli koulutettu kuulontutkija.
• Kuulontutkimuksissa selvitetään kuulon tila, johon voi vaikuttaa ikähuonokuuloisuus, korvasairaudet, tinnitus sekä työperäiset meluvammat.
• Kuulon alenemaa hoidetaan usein kuulokojeella, joka kannattaa tekniikan kehittyessä uusia noin viiden vuoden välein.
• Jos kuulossa on alenemaa ja kärsii myös tinnituksesta, saa usein apua kuulokojeesta. Kuulokoje vahvistaa ympäristön ääntä ja näin tinnitus jää taka-alalle.

Asiantuntijana sairaanhoitaja, audionomi Asta Hietala