Olkapään vaivat ovat yleisiä ammateissa, joihin sisältyy paljon nostoja ja käden liikkeitä vaaka- ja yläasennoissa. Kaatumistapaturmissakin olkapää on vaarassa.
Ortopedi Vesa Lepola Pihlajalinna Kelloportista hoitaa päivittäin olkapäävaivoja. Hän on myös olkapään Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja.
– Rasitusvammoista erityisesti jännevaivat ovat tyypillisiä. Niistä yleisin on olkapään kiertäjäkalvosimen jänteen ärsytys eli tendinopatia. Se ilmenee raajan nostoihin ja kurotuksiin liittyvänä kipuna erityisesti käsivarren ollessa vaakatasossa. Myös yösärky on tyypillistä, Lepola kuvailee.
– Merkittävin tekijä vaivan syntymiselle on, että olkapään ja lavan seudun lihakset eivät tue olkapään palloniveltä kunnolla. Kun tulee paljon yksipuolista rasitusta esimerkiksi nostoliikkeissä tai heitoissa, kohdistuu lihaksiin ja jänteisiin epätasapainoinen rasitus ja kipukierre alkaa. Myös riuhtaisut ja kaatumiset voivat olla osallisina kivun synnylle.
Jännevaivoja voi ehkäistä oikeilla työasennoilla. Esimerkiksi toistuvissa työliikkeissä olkavarsi pitäisi pyrkiä pitämään mahdollisimman lähellä vartaloa. Jännevaivojen esiintyvyys kasvaa selvästi iän myötä.
Olkapään liikerajoite voi syntyä myös niin sanotusta jäätymisestä.
– Toistaiseksi tuntemattomaksi jääneestä syystä nivelkalvo ja -kapseli voivat ärsyyntyä ja paksuuntua, mikä aiheuttaa kipuja ja liikerajoitetta olkapäähän. Liikerajoitteet kestävät yleensä puolesta vuodesta kahteen vuoteen ja paranevat sitten itsekseen, Lepola tietää.
Jäätyneen olkapään kipua hoidetaan lääkkeillä ja liikeratoja ylläpitävällä jumpalla.
Olkapään nivelrikko on jonkin verran yleistynyt. Sekin voi olla yksi olkapääkivun lähde. Nivelrikkoa esiintyy useimmiten iäkkäillä ihmisillä, mutta sitä voi olla työikäiselläkin.
– Nivelrikon oireena on kivun lisäksi liikerajoite ja usein nivelestä liikutellessa kuuluva rutina, Lepola sanoo.
– Monissa olkapäävaivoissa oireet ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia. Vaivan syy ja tarvittavat hoidot selviävätkin vasta lääkärin vastaanotolla tutkimuksen ja tarvittavien kuvausten avulla.
Selvästi suurin osa olkapäävaivoista hoituu kuntoutuksella ja kärsivällisyydellä. Tutkimukset ovat vieneet monen vaivan hoidon leikkauksesta kuntoutuksen suuntaan.
– Hoito on rasituksen sopeuttamista kivuttomammalle tasolle ja fysioterapeutin ohjaamaa aktiivista kuntoutusta. Kuntoutusliikkeet ovat usein yksinkertaisia, kotonakin helposti toteutettavia, Lepola kertoo.
– Joskus voi paikallisesta kortisonipistoksesta olla apua. Vaiva usein aaltoilee ja voi pitkittyä useiden kuukausienkin ajaksi, mutta toipumisen ennuste on kuitenkin hyvä.
– Viime vuosina on tullut yhä enemmän tietoa ja kokemusta siitä, että hyvä ja tasapainoinen olkapään ja lavan alueen lihaskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa erilaisia olkapäävaivoja tehokkaasti, Lepola painottaa.
Olkapään tapaturmavammat vaativat usein leikkauksen. Tapaturmissa olkapää voi mennä sijoiltaan, murtua tai siihen voi syntyä jännerepeämä.
– Jos olkapää jää sijoiltaanmenon jälkeen löysäksi, on se yleensä leikattava. Jotkut murtumat vaativat myös leikkauksen. Tapaturmaperäinen kiertäjäkalvosimen jännerepeämä, kun olkapää on kipeä ja liikerajoitteinen, on myös usein järkevää leikata. Turhia leikkauksia pitää tietysti välttää, Lepola linjaa.
Lue lisää: Olkapääleikkaus
Leikkauksesta täyteen toimintakykyyn toipuminen vie aina kuukausia. Aluksi kättä pidetään kantositeessä 3–4 viikkoa. Sen jälkeen alkaa fysioterapeutin ohjaama kuntoutus. Kevyempään arkielämään ja työhön pääsee takaisin 1–2 kuukaudessa, mutta raskaampaan fyysiseen työhön kuntoutuminen vie usein vähintään kolme kuukautta.
– Sanon useimmiten potilailleni, että kestää jopa puolesta vuodesta vuoteen, ennen kuin kunnolla näkee, mihin tulokseen hoidolla päästään. Vasta silloin lihaskunto ja -tasapaino on palautunut. Kärsivällisyyttä ja motivaatiota kuntoutukseen siis tarvitaan, Lepola muistuttaa.
Teksti: Markku Pulkkinen