Lapsen astma voidaan diagnosoida myös kotimittauksella?

Yksittäinen flunssavinkuna ei kuitenkaan ole merkki astmasta. Jos lapsen hengitys näyttää vaikealta, on aina syytä hakeutua lääkäriin syyn selvittämiseksi.
Astma on keuhkoputkien limakalvon tulehdussairaus, johon liittyy keuhkoputkien supistelutaipumus. Pienillä lapsilla tämä näkyy toistuvana hengenahdistuksena flunssan aikana.

Tämän tyyppinen astma häviää usein, kun keuhkoputket laajenevat lapsen kasvaessa. Sen sijaan allergiataustainen ja rasituksessa ilmenevä astma jatkuu usein nuoruuteen ja aikuisuuteenkin saakka, kertoo dosentti, lastenallergologi, ylilääkäri Marita Fallström Helsingin Pihlajalinna Dextrasta.

Kun astmaepäilyä aletaan tutkia, kartoitetaan kaikki oireet sekä riskitekijät kuten siitepöly- tai eläinallergiat, mahdollinen atooppinen ihottuma tai vanhemman diagnosoitu astma, sillä nämä kaikki ohjaavat jatkotoimenpiteitä. Suomessa lasten astmatutkimus on edistyksellistä. Diagnoosi perustuu oireisiin ja keuhkojen toimintakokeeseen, tyypillisesti juoksutestiin, jossa yli 3-vuotias lapsi juoksee ulkona sykevyö päällä hoitajan kirittämänä. Mittaukset tehdään lepohengityksestä. Kouluikäisten spirometriatutkimus sujuu samalla tavoin kuin aikuisillakin.

Täysin uudentyyppinen astmatutkimus on Tampereen yliopistossa kehitetty ja Pihlajalinna Dextrassa käytössä oleva, myös alle 3-vuotiaille soveltuva impedanssipneumografia (IP), jossa hengityssignaalia mitataan kotona yön yli.

Ihon pinnalle laitetaan elektrodit ja pieni mittalaite bodyn taskuun. Todella simppeliä. On ollut ilo osallistua menetelmän tutkimustyöhön. Lisää tutkimuksia tarvitaan, mutta tulokset ovat lupaavia ja menetelmä on meille arvokas apu pikkulasten astmatutkimuksiin.
-Yöllä tehtävä mittaus on hyvä myös siksi, että astma oireilee eniten juuri silloin, selvittää Fallström.

Lääkkeenä sisään hengitettävä kortisoni Astman peruslääkkeenä on matala-annoksinen hengitettävä kortisoni.
Tavoitteena on pienin mahdollinen annos, jolla lapsi pysyy oireettomana. Infektioiden aikana ei lisätä hoitavaa lääkettä, sen sijaan avaavaa lääkettä annetaan riittävästi, kertoo Fallström.

Astmalääkkeet ovat useimmiten hyvin siedettyjä. Lasten kasvua kuitenkin seurataan lääkityksen aikana, sillä kortisonilla on todettu enimmillään olevan noin puolentoista senttimetrin vaikutus pituuskasvuun.

– Kasvuhormonit erittyvät yöllä ja unen häiriintyminen hoitamattoman astman vuoksi on suurempi riski lapsen pituuskasvulle kuin hengitettävä kortisonilääke. Lapsen luuston lujuuteen sillä ei ole vaikutusta, muistuttaa Fallström.

Kun lapsen astma on saatu hyvään hoitotasapainoon, löytää hän jälleen myös liikunnan ilon ja pärjää leikeissä ja urheilussa kuten ikätoverinsa

Kuvassa: Pihlajalinna Dextran lasten allergologiatiimi, allergiahoitajat Minna Keski-Pukkila ja Heidi Salonen sekä lastenallergologi Marita Fallström.

Kuva: Sami Perttilä
Teksti: Maija-Liisa Saksa
Artikkeli julkaistu alunperin 25.3. IS-extra lehdessä.