Älä huuda heikosti kuulevalle

Kuuloaistin avulla ihminen pystyy havaitsemaan ympäröiviä ääniä. Hän saa informaatiota ympärillä puhuttavasta, ympärillä tapahtuvasta sekä pystyy havainnoimaan vaaratilanteita, kuten ympäröivää liikennettä. Kuulemiseen kuuluu monen osan yhteistyötä, jonka seurauksena viesti kulkee kuuloaivokuorelle, jossa puhe tulkitaan. Jos jossakin kohtaa tässä ketjussa on häiriöitä, kulku estyy tai hankaloituu.

Tyypillisimmin kuulon heiketessä läheiset huomaavat muutoksen esimerkiksi keskustelujen yhteydessä kasvotusten tai puhelimitse tai esimerkiksi tv:n ollessa kovemmalla kuin ennen. Jos kuulo heikkenee hiljalleen, on vaikea itse havaita tai hyväksyä ongelmaa.

Tyypillisempää on, että ensin häviävät korkeat äänet, jolloin esimerkiksi hälyisämmässä tilanteessa kuuleminen hankaloituu. Keskustelutilanteet ovat haastavia ja ihminen alkaa usein vetäytyä sosiaalisista tilanteista. Ongelma
on siis oikeasti isompi mitä ajatellaankaan. Kuulemisen haasteista johtuva sosiaalisten tilanteiden välttely aiheuttaa usein alakuloa ja vetäytymistä.

Mikäli ongelmaa kuulemisen kanssa huomaa itse tai läheiset siitä huomauttavat, kannattaa hakeutua kuulontutkimukseen. Kuulontutkimukseen voi tulla lääkärin lähetteellä tai ilmankin. Audionomi eli kuulontutkija ohjaa myös tarpeen mukaan lääkärin vastaanotolle. Audionomin tekemän kuulontutkimuksen perusteella nähdään, missä kohtaa korvassa mahdollisesti kuulovaurio sijaitsee.

Joissakin tilanteissa kuuloa voidaan korjata kirurgisesti ja joskus kuulon mukaisesti säädetään kuulokojeet. Enenevissä määrin hankalissa kuulonalenemissa laitetaan myös sisäkorvaimplantteja. Kuulokojeet voi saada joko kunnalliselta ilmaiseksi tai yksityiseltä puolelta omakustanteisesti.

Kuulon vaikutuksesta muistiin on paljon kirjoitettu ja näiden keskinäinen yhteys
on todellinen. Niin kuin alussa kirjoitin, kuullun äänen prosessointi tapahtuu kuuloaivokuorella. Mikäli ihminen ei kunnolla kuule, aivot eivät saa ärsykkeitä ja ovat tällöin "lepotilassa". Kun ärsykkeitä ei tule, muutkin aivojen osat tästä kärsivät. Kognitiiviset taidot heikkenevät nopeammin.

Kuulokojeiden avulla aivojen osat pidetään aktiivisena ja kuulon vuoksi muistin ja aivojen osien rappeutumista ehkäistään. Kuunlonkuntoutus on siis erittäin tärkää muistin heikkenemisen ehkäisyssä. On myös parempi, mitä aiemmin kuulonkuntoutuksen aloittaa. Paremmin kuuleva pystyy osallistumaan keskusteluihin ja pitämään itsensä näinkin virkeänä.

Ihmiselle, jolla on heikentynyt kuulo, on tärkeää puhua selkeästi, mutta ei huutamalla. Vääränlaisesta, toista alentavasta huutamisesta voi aiheutua myös usein kuulon heikkenemisestä kärsivälle halu vetäytyä ja pysyä syrjässä. Puhu siis kohti, selvästi artikuloiden ja kuuluvalla äänellä, mutta älä huuda. Puhuessa katsotaan kohti eikä huudeta esimerkiksi toisesta huoneesta. Kannattaa pysyä rauhallisena, vaikka asiaa joutuisi toistamaan useaan kertaan. Kuulovamma ei yleensä ole ihmisen itsensä vika, joten äänensävystä voi jättää pois vihamielisyyden.

Kirjoittajana sairaanhoitaja, audionomi Asta Hietala Lääkärikeskus Pihlajalinnassa Jyväskylässä.

Hyvä tietää

• Joka kolmannella yli 60 vuotiaista on kuulonalenema.
• Kuulonalenemia on kolmea erilaista: 1) konduktiivinen eli johtumis- tai
  välikorvavika, 2) sensorineuraalinen eli sisäkorvavika tai 3) sekatyyppinen
  kuulovika (välikorva- ja sisäkorvavika)
• Kuulon heikkeneminen voi olla äkillistä, vähittäistä, tois- tai molemminpuoleista.
• Kuulonalenemista kärsiville on olemassa erilaisia apukeinoja, oleellista on,
  että apua hakee ajoissa.
• Kuuloa kannattaa tutkituttaa säännöllisesti, jotta kuntoutuksen pääsee aloittamaan mahdollisimman ajoissa. Kuulokojekuntoutus aloitetaan yleensä turhan myöhään.

Juttu julkaistu alunperin Suur-Jyväskylän lehdessä 11.1.2023