Festarikansan vakiovarusteisiin tulisi kuulua aurinkolasien ja päähineen lisäksi myös korvatulpat. Akuutti kuulovamma voi syntyä nopeasti ja arvaamatta. Siksi tärkein keino suojata kuuloa on vaurioiden ennaltaehkäisy.
Festivaalisesonki on vilkkaimmillaan kesäisin, ja aurinkoisista juhlista nauttiessa ihon lisäksi kannattaa muistaa suojata myös kuulo. Melualtistuksesta syntynyttä kuulon alenemaa ei voida palauttaa, joten korvatulpat ovat ainut keino torjua akuutit meluvammat.
Melutaso voi nousta festivaaleilla ja musiikkikonserteissa korkeaksi, eikä kevyen musiikin konserteissa tarvita pitkää altistusta ennen kuin kuulovaurion riski kasvaa. Jos ämyrien volyyminapit on käännetty kaakkoon eikä keikkakävijä ole varustautunut korvatulpilla, hänen kuulonsa voi vaurioitua jo yhden keikan aikana.
Musiikkidiggari saattaa välttää korvatulppia, jos hän kokee, että äänenlaatu puuroutuu ja konserttielämys kärsii kuulosuojaimista. Nykyään on kuitenkin saatavilla myös yksilöllisiä korvan muotoon valettuja korvatulppia, jotka eivät vääristä musiikkia ja suodattavat ääntä tasaisesti – ihan kuin säätäisi radion äänenvoimakkuutta. Tämänkaltaiset kuulosuojaimet ovat erityisen suosittuja muusikoiden keskuudessa.
Sisäkorvan simpukan, kuulohermon tai aivojen kuulokeskuksen vaurioita ei voida palauttaa. Nämä vauriot ovat juuri niitä, jotka aiheutuvat melualtistuksesta.
Kuulovaurio syntyy, kun melu hakkaa sisäkorvan aistinsolukkoa ja aistinsolujen aineenvaihdunta kärsii. Jos aineenvaihdunta kärsii tarpeeksi, aistinsolut kuolevat ja tuhoutuvat.
Melu voi aiheuttaa kuulon alentumisen lisäksi tinnitusta eli korvien soimista, joka johtuu tavallisimmin sisäkarvasolujen hermopäätteiden vaurioitumisesta. Sitäkään ei voi parantaa.
Tinnitus on pahimmillaan ahdistava kokemus. Ajan myötä korvien soimiseen onneksi adaptoituu, kun aivot oppivat suuntaamaan huomion muualle, mutta ei kohina ja ininä silti mukavaa ole.
Kuulovaurio voi syntyä jopa yhdestä äkillisestä ja voimakkaasta meluiskusta, mutta desibelimäärän on oltava tällöin hyvin korkea. Meluvamman riskiraja ylittyy, kun ihminen altistuu 85 desibelille 8 tunnin ajan. Kun desibelimäärä nousee kolmella, aika puolittuu: 88 desibelin altistus vaatii enää neljä tuntia ja 94 desibeliä vain tunnin.
Korvaan kohdistuvat traumat, esimerkiksi iskut, ovat aina syy mennä lääkäriin. Lääkäriin kannattaa hakeutua myös silloin, jos melulle altistuu paljon työssä, alentunut kuulo alkaa rajoittaa arkea, kuulon alenema on toispuoleinen tai jos siihen liittyy huimausta, tasapainohäiriöitä tai täyteyden tai puutumisen tunnetta korvassa. Muutoin säännölliset tarkastukset eivät ole välttämättömiä.
Jos melulle altistuu paljon työssä, asiasta kannattaa keskustella työterveyslääkärin kanssa. Vaikka 85 desibelin riskiraja ei ylittyisikään, matalampikin melu saattaa joskus rasittaa: äänet voivat esimerkiksi nostaa verenpainetta ja heikentää siten terveyttä.
Tärkein keino suojata kuuloelimiä vaurioita on ennaltaehkäisy. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit auttavat kuulotutkimuksissa ja kuulokojeen hankinnassa, jos heikentynyt kuulo häiritsee arjessa. Nykyaikaiset kuulokojeet ovat hyvin huomaamattomia ja niiden avulla voi kuulla lähes normaalisti.
Asiantuntija: Asta Hietala, audionomi