Kun oma tai lapsen terveys mietityttää, lääkäriin kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Juho Kurtti.
Iskikö flunssa tai ilmestyikö lapselle ihottumaa? Yleislääkärin vastaanotto on oikea paikka, kun vaiva on yleinen tai oireet ovat epämääräisiä. Yleislääkäri hoitaa nimensä mukaisesti kaikenlaisia yleisiä oireita ja ohjaa potilaan tarpeen mukaan eteenpäin esimerkiksi erikoislääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle.
– Yleislääkärillä on kyky diagnosoida kaikenlaisia tauteja ja tunnistaa sairauksia niiden eri vaiheissa. Yleislääkärin vastaanotolla pohditaan myös vaivan kiireellisyyttä ja tehdään alkukartoitus, jonka perusteella hoitopolku rakentuu, kertoo Kurtti.
Kun potilas saapuu yleislääkärin vastaanotolle, aloitetaan tutkimus esitietojen selvittämisellä. Potilas kertoo lääkärille, millaisia oireita hänellä on ollut, miten kauan ne ovat jatkuneet ja millaisia huolia terveydentilaan liittyen on. Lääkäri kysyy potilaalta tarkentavia kysymyksiä ja lisätietoja, joten vastaanotolle tullessa ei tarvitse murehtia, osaako ja muistaako heti kertoa kaiken hoidon kannalta olennaisen.
Kun yleislääkärillä on riittävän kattava kuva potilaan tilasta, hän päättää vastaanotolla tehtävistä kliinisistä tutkimuksista ja tekee suunnitelman jatkoa varten. Lääkäri pohtii esimerkiksi, mitä lisätutkimuksia tarvitaan. Lisätutkimukset voivat olla laboratoriokokeita tai kuvantamisen palveluita.
Yleislääkäriltä voit saada apua monenlaisissa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä tilanteissa. Olipa kyseessä sitten flunssa, tapaturma, ihottuma tai vatsaoireet, yleislääkärin vastaanotto on hyvä ensikontakti. Yleislääkärin vastaanotolla on mahdollista myös uusia reseptejä. Lääkäri kirjoittaa tarvittaessa myös lääkärintodistuksen esimerkiksi työnantajaa varten.
Yleislääkärin vastaanotolle voi suunnata myös jatkoseurannan tai kontrollikäyntien merkeissä.
– Usein esimerkiksi erikoislääkärin tekemän hoitosuunnitelman seuranta hoituu yleislääkärin vastaanotolla. Yleislääkärin vastaanotolla voidaan myös tehdä riskiarvio muun muassa kansansairauksien ehkäisemiseksi ja seurata tilanteen kehittymistä, Kurtti kertoo.
Yleislääkärin osaamiseen kuuluu perinteisten nuhakuumeiden lisäksi esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien hoito. Myös infektiosairauksien ja kansansairauksien diagnostiikka ja hoito kuuluvat yleislääkärin työkalupakkiin. Mikäli potilaan hoito vaatii laajempaa osaamista, yleislääkäri osaa suositella potilaalle muiden asiantuntijoiden palveluita psykologista fysioterapiaan.
– Kun taustatyö on tehty ja ainakin alustava diagnoosi on selvillä, siirrämme potilaan oikealle asiantuntijalle. Näin asiakkaamme saavat parasta mahdollista hoitoa, Kurtti vakuuttaa.
Hoitoa on mahdollista saada myös etävastaanotolla. Varsin monet yleislääkärin vastaanotolla käsiteltävät tapaukset ovat sellaisia, että kliinisen tutkimuksen tarve on vähäinen ja asiointi on helppo hoitaa kotisohvalta. Esimerkkejä etänä helposti tutkittavista vaivoista ovat ihottumat, nuhakuume sekä perusterveen aikuisen virtsatietulehdus. Jos oireita on paljon tai ne ovat epämääräisiä, etävastaanoton sijasta kannattaa hakeutua lähivastaanotolle.
– Aika yleislääkärille kannattaa varata matalalla kynnyksellä, etenkin jos itsellä ei ole selvyyttä, mille erikoisalalle oma vaiva kuuluu tai kun oma terveydentila askarruttaa, Kurtti kannustaa.
Huolettaako oma tai lapsesi terveydentila? Varaa aika yleislääkärille verkkoajanvarauksestamme. Yleislääkärimme ovat kohdattavissa sekä toimipisteessä että etänä.
Tavoitat Pihlajalinnan yleislääkärit myös Terveyssovelluksen chat-vastaanotolta. Voit asioida chat-vastaanotolla ilman ajanvarausta.