Lisää virtaa ja tasapainoa töihin!

Syö, nuku ja liiku

Pidä huolta perusasioista. Nuku tarpeeksi, syö säännöllisesti ja liiku. Hyvien elämäntapojen on tärkeä olla mahdollisimman helppoja: esimerkiksi liikkumiseen ei tarvita kuntosalia, vaan rappujen käveleminen tai lumenkolaus käyvät hyvin arkiliikkumiseksi. Perusasioista voi joutua toisinaan joustamaan, mutta älä tee siitä tapaa. Kukaan ei jaksa arkeaan, jos on jatkuvasti väsynyt tai jättää ruokatauot töissä pitämättä.

Keskity yhteen asiaan kerrallaan

Työelämä on usein hektistä ja katkonaista. Aivot tarvitsevat kuitenkin jaksoja, jolloin voi keskittyä vain yhteen asiaan. Raivaa itsellesi tietoisesti jaksoja, jolloin puhelimen voi laittaa äänettömälle eikä sähköposti hälytä uusista viesteistä.

Innostus ja tehokkuus löytyvät, kun saat uppoutua yhteen asiaan. Myös omaa vireystilaa kannattaa kuunnella: päivän vaikeimmat työt kannattaa tehdä virkeimpänä.

Vaali ihmissuhteita

Työ ei saa olla koko elämä. Kahvitaukojen yksi merkitys on viettää työkavereiden kanssa vapaamuotoinen hetki, jossa on tilaa rupattelulle, huumorille ja työasioiden nollaamiselle. Itselleen kannattaa etsiä myös jokin muu tärkeä porukka esimerkiksi harrastuksesta. Toiset ihmiset voivat auttaa asioiden asettamisessa tärkeysjärjestykseen, antaa perspektiiviä ja tuoda elämään iloa.

Muista joutilaiden hetkien tärkeys

Anna itsellesi lupa olla välillä jouten: makoilla sohvalla tai kulkea kaupungilla ilman ostoslistaa. Lyhyitä tyhjiä hetkiä olisi tärkeä olla jokaisessa päivässä. Kun suunnittelee lomaa, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei se muutu liian tiiviin aikataulun suorittamiseksi. Joutilaat hetket ovat elinehto luovuudelle ja palautumiselle.

Ole itsellesi lempeä

Kohtele itseäsi kuin olisit itsesi paras ystävä. Itsemyötätuntoa kannattaa harjoitella ankaran kriittisyyden sijasta. Itselleen voi sanoa esimerkiksi, että yritin parhaani, vaikkei lopputulos mennytkään nappiin. Tai että olen tehnyt koko talven paljon töitä ja on ymmärrettävää ja normaalia, että olen väsynyt ja odotan jo lomaa.

Teksti: Tiina Laaninen

Juttu on julkaistu alun perin Pihlajalinnan Turun-asiakaslehdessä.