Masennus

Kun mikään ei enää ilahduta tai kiinnosta ja työtehosi on alkanut kärsiä, syynä voi olla masennus. Alakulon lisäksi masennusoireita ovat usein väsymys, kiukkuisuus, keskittymisvaikeudet ja muistiongelmat. Elämän kolhujen kanssa ei tarvitse jäädä yksin: ammattiapua on aina ulottuvillasi.

Voit varata ajan Mielen Pihlajalinnan palveluihin verkkoajanvarauksesta tai soittamalla Mielen huoli -linjalle numeroon 010 312 023 (hinta pvm/mpm). Mielen huoli -linja palvelee ilman ajanvarausta arkisin kello 8–18.

Voit ottaa yhteyttä myös chatissa Pihlajalinna Terveyssovelluksen kautta.

Mitä masennus on ja mistä se johtuu?

Masennus on mielenterveyden häiriö, jonka taustalla voi olla monia eri syitä. Sen puhkeaminen on yksilöllistä, ja sairauden syntyyn vaikuttavat psykologiset, sosiaaliset, fyysiset ja biologiset tekijät, kuten pitkittynyt työstressi, läheisen kuolema tai muu henkilökohtainen kriisi, päihdeongelmat tai muut mielenterveyshäiriöt.

Aina masennukseen ei kuitenkaan löydy selkeää syytä. Esimerkiksi mielen huolet ja unettomuus muodostavat usein noidankehän, jossa syytä ja seurausta on vaikea erottaa toisistaan.

Joka viides suomalainen sairastuu elämänsä aikana masennukseen eli depressioon, ja sairaus on lähes kaksi kertaa yleisempää naisilla kuin miehillä. Masennus ei ole koskaan sairastuneen oma vika eikä siitä tarvitse yrittää parantua yksin.

Mitkä ovat masennuksen oireet?

Masennuksen selkein oire on alakuloinen ja toivoton mieliala, joka jatkuu vähintään kaksi viikkoa yhtäjaksoisena ja muuttumattomana. Masentuneesta voi tuntua, että millään ei ole väliä, eikä mikään jaksa innostaa tai ilahduttaa.

Masennuksen merkkejä ovat kiukkuisuus ja ärtyisyys, itseluottamuksen menetys, jatkuvat itsesyytökset tai itsetuhoiset ajatukset.

Myös väsymys, unettomuus ja unihäiriöt, aloitekyvyttömyys, ruokahalun ja painon muutokset sekä muisti- ja keskittymiskyvyn ongelmat voivat kieliä masennuksesta.

Henkisten oireiden lisäksi masennus voi oireilla fyysisesti selkä- ja niskakipuna, päänsärkynä ja migreeninä, vatsakipuina tai rintakipuina ja ahdistuksen tunteena rinnassa.

Masennusta esiintyy lievänä, keskivaikeana, vaikeana ja psykoottisena masennustilana. Lievästi masentuneena arjesta selviäminen vaatii tavallista enemmän ponnistuksia, mutta taudinkuvan pahentuessa ulkopuolisen avun tarve kasvaa merkittävästi. Psykoottiseen masennukseen liittyy myös aistiharhoja.

Milloin masennus vaatii hoitoa?

Tukea masennukseen on hyvä hakea mahdollisimman varhain. Pelkkä huoli omasta tilanteesta riittää yhteydenoton syyksi. Tärkeintä on, ettet jää tilanteesi kanssa yksin.

Ammattilaisen puoleen on hyvä kääntyä viimeistään silloin, jos olet kokenut olosi alakuloiseksi useamman viikon ajan. Jo muutamasta keskustelukerrasta voi olla suuri apu.

Aika terveydenhuollon ammattilaiselle kannattaa varata myös silloin, kun sinulla on uniongelmia, toimintakykysi on laskenut, työtahtisi hidastunut tai muistisi ja keskittymiskykysi heikentynyt.

Jos sinulla on ollut itsetuhoisia ajatuksia, haethan apua välittömästi. Mieli ry:n valtakunnallinen Kriisipuhelin auttaa ympäri vuorokauden puhelinnumerossa 09 2525 0111. Akuutissa tilanteessa saat apua yleisestä hätänumerosta 112.

Pihlajalinnan Mielen huoli -linja palvelee ilman ajanvarausta arkisin kello 8–18 puhelinnumerossa 010 312 023. Voit ottaa yhteyttä myös chatissa Pihlajalinna Terveyssovelluksen kautta.

Miten masennusta tutkitaan?

Lääkäri tai muu asiantuntija keskustelee kanssasi ja selvittää masennuksen vaikeusasteen sekä sen mahdolliset aiheuttajat ja laukaisevat tekijät. Jos olet esimerkiksi kuormittunut töissä tai keskellä raskasta eroa, masennuksesi syy voi löytyä niistä. Masennuksen vaikeusaste arvioidaan oireiden määrän ja laadun sekä toimintakyvyn heikkenemisen perusteella.

Lisäksi lääkäri varmistaa verikokeilla, ettei oireidesi syy ole jokin muu sairaus kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai anemia.

Miten masennusta hoidetaan?

Masennuksen hoito on yksilöllistä ja riippuu masennuksen vaikeusasteesta. Pihlajalinnan asiantuntijan kuten psykologin tarjoamaan hoitoon voi kuulua esimerkiksi tukea antava keskusteluapu, uusien näkökulmien etsiminen ongelmallisiin tilanteisiin, toimivien toiminta- ja ajattelutapojen löytäminen sekä oireenmukainen lääkehoito.

Yleinen masennuksen hoitomuoto on psykoterapian ja lääkkeiden yhdistelmä, jossa keskusteluapu sekä tilanteen oma työstäminen on tärkeä osa parantumista. Vaikka masennuslääkkeet vähentävät masennusoireita, ne eivät poista tai muuta masennusta aiheuttavia stressitekijöitä elämästä.

Lyhytterapia vaikuttaa tutkitusti hyvin ja nopeasti lieviin ja keskivaikeisiin masennusoireisiin. Pihlajalinnassa lyhytterapeuttisen lisäkoulutuksen saaneet sairaanhoitajat, työterveyshoitajat ja psykologit antavat sinulle työkaluja, joilla vaikutat elämääsi ja pärjäät oireiden kanssa myös terapiajakson jälkeen. Pihlajalinnassa lyhytterapiaan voi päästä noin 1–7 vuorokauden kuluttua yhteydenotosta.

Masennuksen itsehoidossa on tärkeää pitää kiinni erilaisista päivärutiineista ja pyrkiä välttämään sosiaalista eristäytymistä.

Muita keinoja lievittää masennusta ovat esimerkiksi:

Säännöllinen liikunta
Riittävä uni
Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio
Läheisten tuki ja sosiaalisen eristäytymisen välttäminen
Tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentäminen

Mielen Pihlajalinnan palvelut

Pihlajalinnan Mielen huoli –linja on matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu, josta saat apua mielenterveysasioihin ilman lähetettä. Sinut ohjataan nopeasti tarvitsemasi ammattilaisen avun piiriin joko etäpalveluun tai lähimpään toimipisteeseen. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Mielen huoli -hoitajan etävastaanotto, lyhytterapia, univalmennus, psykologin vastaanotto tai lääkärin vastaanotto.

Linjaan voit olla yhteydessä pienissä ja suurissa mielenterveyteen liittyvissä asioissa, kuten masennusoireissa. Pelkkä huoli omasta tilanteesta riittää yhteydenoton syyksi.

Voit ottaa yhteyttä myös chatissa Pihlajalinna Terveyssovelluksen kautta.

Lääkärin vastaanotolle pääset varaamalla ajan verkkoajanvarauksesta tai puhelimitse numerosta 010 312 010. Asiakaspalvelumme auttaa ajanvarauksessa joka päivä ympäri vuorokauden.

Mielen hyvinvoinnin asiantuntijapalvelut

Tietoa mielen hyvinvoinnin haasteista

Mielenterveyden häiriöitä voivat olla esimerkiksi ahdistus, mielialaongelmat, masennus, uupumus, stressi, unettomuus ja jaksamisen ongelmat. Tukea on hyvä hakea mahdollisimman varhain.