Jännetuppitulehdus
Jännetuppitulehdus on melko yleinen vaiva, joka aiheuttaa oireilevalle alueelle kipua, turvotusta ja liikejäykkyyttä. Jännetuppitulehdusta hoidetaan lääkkeillä ja leikkauksella.
Jännetuppitulehdus on yleisin kädessä ja ranteessa
Jänteitä ympäröivät suojarakenteet, joita kutsutaan jännetupeiksi. Jännetupet voivat toisinaan tulehtua esimerkiksi poikkeavan rasituksen, tapaturman tai tiettyjen sairauksien kuten reuman tai diabeteksen seurauksena. Jännetuppitulehdus on melko yleinen vaiva esimerkiksi toimistotyöntekijöillä, muusikoilla, urheilijoilla ja käsityöläisillä.
Yleensä jännetuppitulehdus puhkeaa käden tai ranteen alueelle, mutta se voi esiintyä myös jalassa tai nilkassa. Jännetuppitulehdus aiheuttaa oireilevalle alueelle muun muassa kipua ja liikejäykkyyttä.
Ajanvaraus
Varaa aika jännetuppitulehdusta hoitavalle asiantuntijalle verkkoajanvarauksesta tai puhelimitse numerosta 010 312 010
Miten jännetuppitulehdus oireilee?
Jännetuppitulehduksen oireet vaihtelevat hieman riippuen siitä, missä päin kehoa tulehdus esiintyy. Oireet pahenevat yleensä rasituksen aikana ja levossa ne voivat helpottaa.
Yleisimpiä jännetuppitulehduksen oireita ovat:
- kipu
- turvotus
- liikerajoitukset ja -lukot
- arkuus
- punoitus
- naksuminen, narina tai rahina
- heikkous.
Jännetuppitulehduksen oireet voivat kestää muutamasta viikosta jopa vuoteen. Nopean diagnoosin ja tehokkaan hoidon avulla oireiden kesto voi lyhentyä merkittävästi.
Miten jännetuppitulehdus diagnosoidaan?
Lääkäri diagnosoi jännetuppitulehduksen oireiden perusteella. Tyypilliset kipukohdat löytyvät painelemalla ja liiketestien perusteella. Kivun lisäksi tulehdusalueen turvotus ja liikerajoitukset viittaavat jännetuppitulehdukseen.
Yleinen käden jännetuppitulehduksen oire on myös niin sanottu napsusormi. Se tarkoittaa, että sormi jää lukkoon nyrkkiasennossa eikä suoristu kuin toisella kädellä avustamalla.
Jännetuppitulehduksen toteamiseen ei tarvita yleensä kuvantamista.
Miten jännetuppitulehdusta hoidetaan?
Jännetuppitulehdukseen liittyvää kipua voi helpottaa tulehduskipulääkkeillä. Jos ne eivät auta, lähelle jännettä annettava kortisonipistos on erinomainen hoitokeino. Noin 80–90 prosenttia jännetuppitulehduksista toipuu kortisonihoidolla.
Jos jännetuppitulehdus uusii, kortisonihoito voidaan toistaa kerran. Kolmatta pistoshoitoa ei suositella, sillä jatkuvasti käytettynä kortisoni heikentää kudoksia. Jos jännettä altistetaan kortisonille liikaa, se voi pahimmassa tapauksessa katketa.
Jännetuppitulehdusta voidaan hoitaa myös paikallispuudutuksessa tehtävällä leikkauksella. Käsikirurgi arvioi leikkaustarpeen vastaanotolla. Leikkauksessa käsikirurgi avaa koukistajajänteen jännetupen ahtaan alkuosan ja puhdistaa tarvittaessa tulehtunutta jännekalvoa. Leikkauksen jälkeen jänteellä on paremmin tilaa liikkua, jolloin oireet helpottavat.
Leikkauksesta toipuminen sujuu yleensä nopeasti, mutta lääkäri voi työnkuvasta riippuen kirjoittaa 1–2 viikon sairausloman. Leikkauksen jälkeen toipumista seurataan kontrollikäynnillä ja kuntoutumista tuetaan tarvittaessa fysioterapialla.
Varaa aika jännetuppitulehdusta hoitavalle asiantuntijalle verkkoajanvarauksesta tai puhelimitse numerosta 010 312 010