Stressi ja työssä jaksaminen

Monet arki- ja työelämän pitkittyneet ja yllättävät tilanteet voivat kuormittaa niin paljon, että voimavarat tuntuvat loppuvan. Stressi aiheuttaa erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka voivat pitkittyneinä ja hoitamattomina johtaa vakaviin ongelmiin.

Voit varata ajan stressiin erikoistuneelle asiantuntijalle verkkoajanvarauksesta tai soittamalla Mielen huoli -linjalle numeroon 010 312 023 (hinta pvm/mpm). Mielen huoli -linja palvelee ilman ajanvarausta arkisin kello 8–18.

Voit ottaa yhteyttä myös chatissa Pihlajalinna Terveyssovelluksen kautta.

Mitä stressi on ja mistä se johtuu?

Stressi on biologinen reaktio, jonka kokeminen on yksilöllistä ja tilanneriippuvaista. Sen tarkoitus on auttaa ihmistä sopeutumaan ympäristön vaatimuksiin. Stressi alkaa oireilla negatiivisesti yleensä silloin, kun ihmiseen kohdistuu kohtuuttoman paljon paineita.

Stressi johtuu tyypillisesti siitä, että elämässä tapahtuu samanaikaisesti niin paljon, että hallinnan tunne alkaa horjua. Tyypillisiä stressin aiheuttajia ovat kiire, liiallinen vastuu, äkilliset elämänmuutokset, ihmissuhdeongelmat, työelämän haasteet ja työttömyys sekä ympäristön aiheuttama kuormitus. Usein stressi on monen tekijän summa, eikä sille välttämättä voi osoittaa yksittäistä, selkeää syytä.

Lyhytkestoinen stressi voi olla myönteinen kokemus, sillä stressi voi hetkellisesti lisätä keskittymis- ja suoriutumiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Jos stressitila pitkittyy eikä ihminen pysty palautumaan kuormituksesta, stressi alkaa heikentää elämänlaatua ja altistaa useille psyykkisille ja fyysisille sairauksille.

Mitä oireita stressi aiheuttaa?

Stressin aiheuttamien oireiden kirjo on laaja. Oireet voivat olla fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia – usein näitä kaikkia samaan aikaan. Oireet alkavat lievinä, mutta stressin pitkittyessä ne muuttuvat vakavammiksi. On erittäin tärkeää olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen, jos stressioireet pahenevat ja stressistä palautuminen on vaikeaa.

Fyysisiä stressioireita ovat muun muassa päänsärky, vatsavaivat, verenpaineen nousu ja ihottuma. Myös esimerkiksi toistuvat flunssat, puristava tunne rinnassa, selkävaivat, sydämentykytykset ja hengenahdistus voivat kieliä pahenevasta stressitasosta. Krooninen stressi lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja joihinkin syöpiin.

Psyykkisiä stressioireita ovat esimerkiksi jännitys, ärtyisyys, levottomuus, muistiongelmat, päätöksenteon vaikeus ja uniongelmat. Jos stressitila pahenee ja pitkittyy, se voi laukaista myös masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta sekä altistaa päihteiden väärinkäytölle ja työuupumukselle.

Sosiaaliset stressioireet näyttäytyvät muun muassa perhe- ja parisuhdeongelmina sekä tarpeena eristäytyä muista ihmisistä.

Mitä työstressi on ja mistä se johtuu?

Työstä johtuvan stressin taustalla voi olla useita erilaisia syitä, jotka voivat liittyä muun muassa työkuormaan, työn vaativuuteen tai vaarallisuuteen, työilmapiiriin, puutteelliseen esihenkilötyöhön ja liialliseen kiireeseen.

Työstressi voi pitkittyessään johtaa työuupumukseen. Työuupumus aiheuttaa alkuvaiheessa muun muassa riittämättömyyden tunnetta, kyynisyyttä, ammatillisen itsetunnon laskua, ja pitkittyessään se voi johtaa muun muassa masentuneisuuteen, ahdistuneisuuteen ja uniongelmiin.

Työstressistä on hyvä puhua työnantajalle, esihenkilölle tai työpaikan luottamushenkilölle. Pihlajalinna auttaa työstressin hoitamisessa: voit tarvittaessa saada apua esimerkiksi lyhytterapiasta.

Miten stressiä hoidetaan?

Pitkittyneen stressin hoidossa tärkeintä on tunnistaa oireet ja saada stressaava tilanne laukeamaan. Siksi omaan oloon liittyvät hälytysmerkit ja läheisten huomiot muuttuneesta käytöksestä kannattaa ottaa vakavasti ja reagoida niihin nopeasti.

Stressin käsittelyssä alkuun auttaa Mielen huoli -puhelinlinja. Sen kautta saat yhteyden ammattilaiseen, joka auttaa stressaavan tilanteen jäsentämisessä, stressin kokemuksen käsittelyssä ja hyödyllisten toimintatapojen löytämisessä.

Ammattilaisen avulla opit muuttamaan suhtautumistasi stressiin ja käsittelemään stressikuormaa niin, että rentoutuminen on helpompaa. Stressin hoidossa etenkin mielenhallintaan ja rauhoittumiseen liittyvät konstit ovat tehokkaita, ja ne myös ennaltaehkäisevät stressitilan syntymistä. Myös esimerkiksi huolien jakaminen, kevyt liikunta ja alkoholin käytön välttäminen voivat helpottaa stressiä.

Lyhytterapia vaikuttaa tutkitusti hyvin ja nopeasti lieviin ja keskivaikeisiin masennus-, ahdistus- ja stressioireisiin. Pihlajalinnan lyhytterapiassa sinua auttavat sairaanhoitajat, työterveyshoitajat ja psykologit, joilla on lyhytterapeuttinen lisäkoulutus.

Voit ottaa yhteyttä myös chatissa Pihlajalinna Terveyssovelluksen kautta.

Mielen hyvinvoinnin asiantuntijapalvelut

Tietoa mielen hyvinvoinnin haasteista

Mielenterveyden häiriöitä voivat olla esimerkiksi ahdistus, mielialaongelmat, masennus, uupumus, stressi, unettomuus ja jaksamisen ongelmat. Tukea on hyvä hakea mahdollisimman varhain.