Pähkinäallergia
Pähkinäallergia voi oireilla joko suoraan eri pähkinöiden kautta tai ristiallergiana esimerkiksi koivuallergisilla. Lievä pähkinäallergia aiheuttaa tyypillisesti oireita suun alueelle. Vaikeaan pähkinäallergiaan voi liittyä iho-, suolisto- ja hengitystieoireita tai vakava anafylaktinen reaktio.
Varaa aika lasten allergialääkärin vastaanotolle tai etävastaanotolle verkkoajanvarauksesta tai numerosta 010 312 010.
Aikuisten allergian asiantuntijalle voit varata ajan tästä.
Lastenlääkärin chat-palvelussa voit asioida lastenlääkärin kanssa ilman ajanvarausta huollettavanasi olevan alle 12-vuotiaan lapsen puolesta.
Mitä pähkinäallergia on?
Pähkinäallergiaa on kahta eri tyyppiä: siitepölyn ristiallergiaa ja varsinaista pähkinäallergiaa. Noin 80 prosenttia koivuallergikoista saa oireita varsinkin hasselpähkinästä sekä palkokasvien sukuun kuuluvasta maapähkinästä. Oireet ovat yleensä lieviä, esimerkiksi suun ja nielun ärsytystä tai korvien kutinaa. Oireet voivat olla ikäviä, mutta yleensä ne eivät ole vaarallisia.
Varsinainen pähkinäallergia on huomattavasti harvinaisempaa, ja siitä kärsii alle prosentti väestöstä. Varsinaista pähkinäallergiaa sairastava on herkistynyt pähkinöiden sisältämille varastoproteiineille, eikä välttämättä kestä pieniäkään määriä pähkinää ilman vakavia suu-, nielu-, suolisto- tai hengitystieoireita.
Pähkinäallergikko ei välttämättä saa oireita kaikista pähkinöistä, vaan esimerkiksi mantelit ja muskottipähkinät sopivat useille allergikoille. Tyypillisiä allergian aiheuttajia ovat saksanpähkinät, cashewpähkinät, pistaasipähkinät ja pekaanipähkinät. Lisäksi maapähkinät voivat aiheuttaa vaikeitakin oireita.
Toisin kuin useimmat ruoka-aineallergiat, pähkinäallergia on yleensä elinikäinen vaiva. Allergia todetaan yleensä jo lapsuudessa. Noin 10–20 prosenttia pähkinäallergikoista toipuu allergiaoireista nuoruusikään mennessä.
Miten pähkinäallergia todetaan?
Jos pähkinäallergian oireet ovat lieviä ja tiedossa on siitepölyallergia, pähkinäallergiaa ei ole välttämätöntä todeta allergiakokeilla.
Vaikea pähkinäallergia voidaan erottaa siitepölyn ristiallergiasta verikokeiden avulla. Verikokeilla voidaan myös selvittää, mihin pähkinöihin allergikko todennäköisesti reagoi ja mitä hän voi käyttää turvallisesti.
Pähkinäallergia voidaan todeta myös altistus-välttämiskokeen avulla epäiltäessä vaikeaa pähkinäallergiaa. Altistus-välttämiskoe on tärkeää tehdä lääkärin valvonnassa, jos pähkinästä on tullut anafylaksiaan viittaavia oireita kuten hengenahdistusta tai voimakasta oksentelua.
Miten pähkinäallergiaa hoidetaan?
Lieviä pähkinäallergian oireita voi hoitaa antihistamiinivalmisteilla. Vakavaan pähkinäallergiaan lääkäri voi kirjoittaa reseptin adrenaliinikynään, jolla hoidetaan mahdollista anafylaktista reaktiota.
Pähkinäallergikon on tärkeää välttää niitä pähkinöitä, jotka hänelle eivät sovi. Kontaminaatioriskin takia sopivia pähkinöitä ei kannata syödä esimerkiksi sekoituspusseista. Vaikeasti pähkinäallergisten tulee lääkärin harkinnan mukaan joskus välttää myös sellaisia tuotteita, jotka saattavat sisältää pähkinää.
Jos pähkinäallergia on lievä, saa pähkinöitä käyttää oireiden sallimissa rajoissa. Vaikeassa pähkinäallergiassa ruokavaliossa kannattaa pitää mukana mantelia ja niitä pähkinöitä, joihin ei liity oireita. Näin on mahdollista estää herkistyminen ja sitä kautta allergisoituminen muille pähkinöille.
Ajanvaraus
Varaa aika lasten allergialääkärin vastaanotolle tai etävastaanotolle verkkoajanvarauksesta tai numerosta 010 312 010. Asiakaspalvelumme auttaa ympäri vuorokauden.
Aikuisten allergian asiantuntijalle voit varata ajan tästä.
Lastenlääkärin chat-palvelussa voit asioida lastenlääkärin kanssa ilman ajanvarausta huollettavanasi olevan alle 12-vuotiaan lapsen puolesta.
Allergian asiantuntijapalvelut Pihlajalinnassa
Pihlajalinnassa on kattavasti palveluja allergian tutkimiseen ja hoitoon. Apua saat seuraavista tutkimuspalveluista sekä vastaanotoista.