Miten ärtyvän suolen oireyhtymä oireilee?

Ärtyvän suolen oireyhtymä jaetaan ripulipainotteiseen, ummetuspainotteiseen tai näiden yhdistelmään eli sekamuotoiseen. Oirekuvaan voi liittyä suolenulkopuolisia oireita, kuten

• väsymysoireyhtymä

• päänsärky

• virtsaamiseen liittyvät oireet

• mielialan vaihtelu

• fibromyalgia.

Oireyhtymän esiintyvyys eri puolilla maapalloa vaihtelee suuresti, mikä selittynee erilaisilla kriteereillä. Länsimaissa puolet ihmisistä kokee toiminnallisia suolivaivoja, ja naisilla näitä tavataan kaksi kertaa useammin kuin miehillä. Suomessa IBS vaivaa noin 5–11 prosenttia väestöstä.

Mikä aiheuttaa ärtyvän suolen oireyhtymän?

Syytä oireyhtymälle ei tiedetä. Yksittäisiä tekijöitä on esitetty, kuten suolen poikkeava supistelu, muuntunut suolen bakteerikanta, herkistynyt aistimus suolen toimintaan, bakteerin aiheuttaman suolitulehduksen jälkeen tuleva suolentoiminnan muutos, autonomisen hermoston toiminnan muutos tai psykososiaaliset tekijät.

Miten IBS diagnosoidaan?

Ärtyvän suolen oireyhtymän diagnoosi perustuu positiiviseen oirekuvaan, jossa viimeisen kolmen kuukauden aikana on esiintynyt vähintään kolmena päivänä kuukaudessa vatsakipuja.

Tämän lisäksi vatsakivun tulee olla yhteydessä ainakin kahteen seuraavista:

• kipu helpottuu ulostamisen jälkeen

• ulostamistiheys muuttuu

• ulosteen koostumus vaihtelee.

Näiden lisäksi peruslaboratoriokokeissa tai kliinisessä tutkimuksissa ei saa tulla esiin hälyttäviä merkkejä, jotka kielisivät muista sairauksista.

Ärtyvän suolen oireyhtymän hoito

Ärtyvän suolen oireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa, vaan tavoitteena on elämänlaadun kohentaminen ja oireiden vähentäminen. On tärkeää löytää oireita pahentavia tekijöitä ja ymmärtää, miksi näitä oireita tulee. Lääkehoitona voidaan kokeilla ripuliin loperamidia ja ummetukseen liukoisia kuituja.

Jos oireita hallitsee kipu tai masennus, voidaan kokeilla niihin sopivaa lääkitystä. Lääkehoidon teho on kuitenkin rajallinen.

Ruokailu pahentaa yli puolella oireyhtymää sairastavista oireita, joten ruokavaliohoito on avainasemassa. Tällä hetkellä eniten käytetty ruokavalio on FODMAP. Tässä ruokavaliossa vältetään viljatuotteita, hedelmiä, sieniä, palkokasveja, makeutusaineita ja prebiootteja, sillä nämä hiilihydraatit käyvät paksusuolessa ja aiheuttavat turvotusta ja kipua.

Gluteeniton ruokavalio tuo helpotusta joillekin. Ruoka-allergia on kuitenkin erittäin harvinainen vatsaoireiden syy. Ruokavalion toteutusta varten kannattaa kääntyä ravitsemusterapeutin puoleen.

Liikunnalla on tärkeä rooli oireiden helpottamisessa, sillä se nopeuttaa suolen läpikulkua. Jo lyhyt, vain 20 minuutin päivittäinen kävely voi auttaa. Kannattaa ottaa tavaksi myös harrastaa kohtalaisen rasittavaa liikuntaa 3-5 kertaa viikossa.