Yhdellä erikoislääkärikäynnillä apua moneen vaivaan – patti kaulalla tai palantunne nielussa? Haittaako kuorsaaminen tai kuulonalenema?

– Potilaat saavat apua nopeastikin ja ovat tyytyväisiä, kiteyttää Jyrki Kaukonen, Pihlajalinnan Kouvolan Hallituskadulla sijaitsevan toimipisteen korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri.

– Vastaanotollani selviteltäviä tavallisia vaivoja ovat kuulonalenema, erilaiset tulehdukset, nielutuntemukset, tukkoisuus sekä kuorsauksesta tai apneasta eli hengityskatkoksista johtuva uniongelma, Kaukonen kertoo.

Erikoislääkärin vastaanotto on myös oikea osoite erilaisten kasvojen ja kaulan alueen ihomuutosten sekä suun limakalvomuutosten arvioinnissa ja hoidossa. Lääkäri auttaa myös, jos korvaperäinen huimaus haittaa elämää. Akuutissa nenäverenvuodossa tai kasvojen alueen murtumien hoidossa korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkäri tietää mitä tehdä.

– Työni on hyvin monipuolista ja potilaiden ongelmat sellaisia, joihin on usein selkeä apu tarjolla. Ensin tutkimme, mikä aiheuttaa vastaanotolle tuoneen ongelman, ja löydöksen jälkeen valitsemme parhaimman hoitopolun.

Kuulonalenema voi aiheutua esimerkiksi tulehduksesta, sisäkorvan rappeumasta, vammasta, perimästä tai vaikka reiästä tärykalvolla. Nenän tukkoisuus puolestaan voi aiheutua limakalvojen turvotuksesta esimerkiksi allergian johdosta, rakenteellisesta poikkeavuudesta tai lapsella vaikkapa kookkaasta, tukkivasta kitarisasta.

Potilaita Kaukosella on yhtä moninainen joukko kuin vaivojakin. Ja se pitää työn mielenkiintoisena.

Kuorsauksen syy voi selvitä yhdessä yössä

Kuorsaus sekä hengityskatkokset nukkuessa ovat yleinen syy hakeutua vastaanotolle.

– Unenlaatua selvitetään usein ns. unirekisteröinnillä, jossa potilaan unta seurataan yön aikana monesta näkökulmasta unirekisteröintilaitteella.

KNK-lääkäri arvioi vastaanotolla nenän ja nielun rakenteiden mahdollista osuutta unihäiriön taustalla.

Kaukonen on tyytyväinen, kun ihmiset ovat entistä tietoisempia uniapneasta ja hakeutuvat herkästi tutkimuksiin unen ongelmissa. Unta voi häiritä ylähengitysteiden rakenteellinen ahtaus myös lapsilla, tällöin kitarisa- tai nielurisaleikkaus usein auttaa.

Jos huonon nukkumisen ja päiväaikaisen väsymyksen syyksi paljastuu terveysriskiksi luokiteltu uniapnea, hoito riippuu apnean vakavuusasteesta. Lievemmissä tilanteissa apua voivat tuoda esimerkiksi painonhallinta ja selinmakuulla nukkumisen estäminen. Vaikeammissa unihäiriöissä potilaiden hengitystiet pysyvät auki yöaikaan ns. ylipainehengityslaitteen avulla.

– Tunne on korvaamaton, kun asiakas viimein saa nukuttua levolliset yöunet.

Pihlajalinnan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jyrki Kaukosen vastaanotolta voi saada apua moneen pään ja kaulan alueen pulmaan.

Artikkeli on julkaistu alun perin Kouvolan Sanomissa.