Viikonloppuna veivataan viisareita – näitä keinoja Vuoden unihoitaja suosittelee kellojen siirrosta selviytymiseen

Tänä viikonloppuna siirrytään kesäajasta talviaikaan, eli kellon viisareita veivataan tunti taaksepäin. Vaikka iso osa ihmisistä ei koe suurta vaikutusta kellojen siirrolla, monelle muutos voi aiheuttaa etukäteen stressiä. Uuteen rytmiin voi nimittäin kestää jonkin aikaa tottua.

”Siirtyminen talviaikaan on yleensä helpompaa, sillä silloin saamme hetkellisesti aamuihin lisää valoa. Terve aikuinen, jolla ei ole nukkumishaasteita, tottuu uuteen aikaan yleensä helposti, noin viikon kuluessa. Erityisesti lapsiperheissä tätä syksyn siirtoa stressataan usein etukäteen hyvin varhaisten aamujen vuoksi”, Veera Lange sanoo.

Kellojen siirtoon liittyvät mahdolliset haasteet ovat hyvin yksilöllisiä. Siirtely vaikuttaa yleensä voimakkaammin niihin, joilla on kaamosväsymystä tai muita haasteita nukkumisen kanssa. Kaamosväsymyksen oireilu alkaa yleensä lokakuussa, ja sen uskotaan johtuvan valon vähenemisestä.

”Ihminen on päiväeläin, ja valo tahdistaa meitä. Meillä on valon ja pimeyden vaihteluun perustuva vuorokausirytmi, ja kun valon määrä vähenee, tuo rytmi voi kokea toimintahäiriöitä. Mikäli on tälle herkkä ylipäätään, kellojen siirto voi pahentaa tilannetta hetkellisesti”, Lange sanoo.

Langen mukaan kellojen siirtoon liittyvät unihaasteet voivat osittain johtua myös siitä, että asiaa jäädään ajattelemaan liikaa etukäteen.

”Suosittelen lempeää asennetta itseä ja tilannetta kohtaan kellojen siirron ajankohtana. Jo se, että hyväksyy etukäteen, että nyt on hetki vaikeampaa ennen uuteen rytmiin sopeutumista, voi auttaa”, Lange sanoo.

Vuoden unihoitajan vinkit kellojen siirrosta selviytymiseen ja unirytmin ylläpitämiseen

1. Ole lempeä itsellesi ja hyväksy se, että totuttelu uuteen aikaan voi kestää jonkin aikaa.

2. Tahdista sisäistä kelloasi: pyri heräämään samaan aikaan sekä arkisin että viikonloppuna myös kellon siirron aikaan.

3. Huolehdi hyvistä rutiineista myös elämän muilla osa-alueilla: unirytmin lisäksi tärkeää on huolehtia esimerkiksi ruokarytmistä ja säännöllisistä sosiaalisista suhteista.

4. Pyri hyödyntämään valoisat hetket ulkoiluun ja liikuntaan. Pienikin hetki ulkona valoisassa esimerkiksi työpäivän lomassa tekee hyvää.

5. Sarastusvalo tai kirkasvalolamppu on hyvä apu aamuihin silloin, kun herääminen on erityisen tahmeaa.

Lisätiedot:
Hanna Viskari, viestintäpäällikkö, Pihlajalinna p. 040 837 8403, [email protected]