5.10.2020 Pihlajalinna Oyj pyytää oikeuskansleria tutkimaan sote-lainsäädännön valmistelun

Pihlajalinna katsoo, että sote-lainsäädännön valmistelun yhteydessä ei ole noudatettu lainvalmistelussa huomioon otettavaa hallinto-oikeudellista sääntelyä, lainvalmistelua koskevaa lakia alemman tasoista ohjeistusta sekä hyvän lainvalmistelun yleisiä periaatteita. Lainvalmisteluprosessin yhteydessä ei ole varattu yksityisille ja järjestömuotoisille sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajille mahdollisuutta tulla kuulluksi ennakollisesti vaikutusten arvioinnissa eikä ehdotetun sote-lainsäädännön sisällöstä, vaikka ehdotetulla lainsäädännöllä olisi toteutuessaan arviolta olennaisia ja kauaskantoisia vaikutuksia kyseisten palveluntuottajien toimintaedellytyksiin.

Pihlajalinna katsoo lisäksi, että valmistelutyötä tehneet viranomaistahot ovat mahdollisesti menetelleet sovellettavan lainsäädännön vastaisesti väittämällä julkisuudessa, että eräät voimassa olevat kuntien ja kuntayhtymien solmimat sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistussopimukset olisivat nykyisellään Suomen perustuslain vastaisia. Edellä todetut väitteet on esitetty julkisuuteen, vaikka väitteet eivät perustu kyseisten sopimusten oikeudelliseen arviointiin toimivaltaisen tuomioistuimen toimesta. Päinvastoin korkein hallinto-oikeus on nähnyt sote-lainsäädännöstä antamassaan lausunnossa ongelmallisena kuntien kanssa tehtyjen ulkoistussopimusten mitätöintioikeuden sisällyttämisen lainsäädäntöön.

Pihlajalinna korostaa, että julkisuudessa viranomaistahojen esittämillä väitteillä sopimusten lainvastaisuudesta on olennaisia haitallisia vaikutuksia kyseisten sopimusten osapuolina oleville julkisyhteisöille ja yksityisille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntarjoajille.