Lapsen astma
Astma voi aiheuttaa päivittäisiä oireita, jotka häiritsevät lapsen leikkimistä, liikuntaa ja unta.
Lapsen astma
Astma voi aiheuttaa päivittäisiä oireita, jotka häiritsevät lapsen leikkimistä, liikuntaa ja unta.
Astma voi aiheuttaa päivittäisiä oireita, jotka häiritsevät lapsen leikkimistä, liikuntaa ja unta.
Astma voi aiheuttaa päivittäisiä oireita, jotka häiritsevät lapsen leikkimistä, liikuntaa ja unta.
Jos hengitys vinkuu toistuvasti flunssien aikana tai aktiivinen leikki päättyy usein yskänkohtaukseen, voi syynä olla astma. Yksittäinen flunssavinkuna ei kuitenkaan ole merkki astmasta. Jos lapsen hengitys näyttää vaikealta, on aina syytä hakeutua lääkäriin syyn selvittämiseksi.
Ajanvaraukseen liittyvissä kysymyksissä voit myös olla yhteydessä asiakaspalveluumme puhelimitse.
Saat apua lapsen astmaan nopeasti ilman ajanvarausta Pihlajalinna Terveyssovelluksesta. Lastenlääkärin chat-palvelussa voit asioida lastenlääkärin kanssa ilman ajanvarausta huollettavanasi olevan alle 12-vuotiaan lapsen puolesta.
Astma on keuhkoputkien limakalvon tulehdussairaus, johon liittyy keuhkoputkien supistelutaipumus. Pienillä lapsilla tämä näkyy toistuvana hengenahdistuksena flunssan aikana. Tämän tyyppinen astma häviää usein, kun keuhkoputket laajenevat lapsen kasvaessa. Sen sijaan allergiataustainen ja rasituksessa ilmenevä astma jatkuu usein nuoruuteen ja aikuisuuteenkin saakka.
Astmakohtauksen aikana lapsi yskii voimakkaasti, hengittäminen on vaikeaa ja hengitys myös vinkuu. Astman jatkuvia oireita ovat usein myös
jatkuva limaisuus
hengityksen rohina
alentunut rasituksen sieto
puristava tunne rintakehässä
lisääntynyt infektioherkkyys
yöheräily hengenahdistuksen sekä yskän vuoksi.
Oireet vaihtelevat eri lapsilla ja voivat ilmetä eriasteisina. Oireet pahenevat yleensä lapsen altistuessa tietyille laukaiseville tekijöille, kuten allergeeneille, tupakansavulle, ilmansaasteille tai fyysiselle rasitukselle.
Astman diagnosointi perustuu lääkärin suorittamaan kliiniseen arvioon, oireiden huolelliseen analyysiin ja erilaisiin hengitysfunktiotesteihin. Kun astmaepäilyä aletaan tutkia, kartoitetaan kaikki oireet sekä riskitekijät kuten siitepöly- tai eläinallergiat, mahdollinen atooppinen ihottuma tai vanhemman diagnosoitu astma, sillä nämä kaikki ohjaavat jatkotoimenpiteitä.
Lapsen astman diagnosoinnissa käytetään eri keuhkojen toimintakokeita. Kokeet vaihtelevat lapsen iän mukaan. Yli 3-vuotiaille lapsille soveltuu oskillometriatutkimus, joka yhdistetään usein juoksutestiin, jonka aikana lapsi juoksee sykevyö päällä hoitajan kirittämänä. Juoksutestin jälkeen tehdään mittaukset lepohengityksestä.
Astmaa voidaan tutkia myös spirometriatutkimuksella, ja kouluikäisten tutkimus sujuu samalla tavoin kuin aikuisillakin. Tutkimuksen aikana lapsi hengittää laitteeseen eli spirometriin hoitajan ohjeiden mukaisesti.
Varttuneemmille lapsille voidaan antaa myös PEF-mittari kotiin. Lapsi puhaltaa PEF-mittariin muutaman viikon ajan säännöllisesti eri vuorokauden aikoina sekä rasituksen yhteydessä.
Helsingissä Pihlajalinnassa Dextra Munkkivuoressa on myös käytössä alle 3-vuotiaille soveltuva impedanssipneumografia-menetelmään perustuva Ventica-laite, jolla hengityssignaalia mitataan kotona yön yli. Yöllä tehtävä mittaus soveltuu hyvin astman diagnosointiin, sillä astma oireilee eniten juuri öisin. Tutkimuksen aikana ihon pinnalle laitetaan elektrodit ja bodyn taskuun pieni mittalaite, jonka lukemat analysoidaan.
Astman peruslääkkeenä on matala-annoksinen hengitettävä kortisoni. Tavoitteena on pienin mahdollinen annos, jolla lapsi pysyy oireettomana. Infektioiden aikana ei lisätä hoitavaa lääkettä, sen sijaan avaavaa lääkettä annetaan riittävästi.
Astmalääkkeet ovat useimmiten hyvin siedettyjä. Lasten kasvua kuitenkin seurataan lääkityksen aikana, sillä kortisonilla on todettu enimmillään olevan noin puolentoista senttimetrin vaikutus pituuskasvuun. Tämä johtuu siitä, että kasvuhormonit erittyvät yöllä ja unen häiriintyminen hoitamattoman astman vuoksi on suurempi riski lapsen pituuskasvulle kuin hengitettävä kortisonilääke. Lapsen luuston lujuuteen lääkityksellä ei ole vaikutusta.
Astman hoidon tavoitteena on hyvän hoitotasapainon saavuttaminen, jotta lapsi voi osallistua liikuntaan ja leikkeihin normaalisti.
Lääkäriin on syytä hakeutua aina, kun lapsen hengitys on vaikeaa. Astmaa on syytä epäillä, jos lapsellasi on seuraavia oireita:
pitkittynyttä yskää
hengityksen vinkumista
hengenahdistusta tai hengitys on nopeaa
lapsi valittaa, että rintakehän alue tuntuu tiukalta
infektioherkkyyttä, eritoten toistuvat epäilyt keuhkoputkentulehduksesta tai keuhkokuumeesta.
Myös jos lapsen fyysinen suorituskyky on heikentynyt tai hengitysvaikeudet vaikuttavat hänen päivittäiseen elämäänsä, on syytä kääntyä ammattilaisen puoleen. Aikainen diagnoosi ja asianmukainen hoito voivat auttaa hallitsemaan astmaa tehokkaasti ja parantamaan lapsen elämänlaatua.
Lapsen astmaan saat Pihlajalinnassa apua seuraavilta erikoislääkäreiltä ja hoitajilta.
Allergologian erikoislääkärit auttavat kaiken ikäisiä allergisten sairauksien sekä astman hoidossa. Allergologin vastaanotolta saa apua myös ihottuman hoitoon.
Keuhkosairauksien erikoislääkäriltä saat apua sekä akuutteihin että kroonisiin keuhkosairauksiin, kuten astmaan, keuhkoahtaumatautiin ja keuhkokudoksen sairauksiin.
Pihlajalinnan mukavien lastenlääkärien ansiosta lääkärikäyntiä ei tarvitse jännittää. Meiltä saa avun niin pieniin kuin suuriinkin vaivoihin – pidämme huolta pienimmistä!
Lastensairaanhoitajat antavat ohjausta, neuvontaa ja tukea vanhemmille lapsen ja nuoren sairauksissa sekä sairaan lapsen hoidossa kotona.
