Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteissa tärkeää on nopea apu
Jos lasta tai nuorta ahdistaa, masentaa tai hänellä on muita mielenterveyden haasteita, oleellista on saada apua nopeasti, kirjoittaa psykoterapeutti, yleislääkäri ja lääketieteen tohtori Kirsi Nikander. Yksi ratkaisu tilanteeseen voi olla perheterapia.
Jos lapsi ei suostu aamulla lähtemään kouluun, hän eristäytyy muista tai arkisista asioista selviytyminen muuttuu ylivoimaiseksi, voi kyseessä olla mielenterveyden haasteet. Tilanteeseen saattaa liittyä esimerkiksi ulkonäköpaineita, ongelmia syömisessä, oppimisessa, nukkumisessa tai käyttäytymisessä. Aikuisen herätyskellojen on tällöin tärkeä soida.
Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat varsin yleisiä. Mielenterveyshäiriöitä esiintyy noin 10–15 % lapsista ja 20–25 % nuorista. Yleisimpiä ovat ahdistuneisuus ja masennus, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) sekä käyttäytymiseen liittyvät haasteet. Nuoruudessa myös syömishäiriöt yleistyvät ja päihdekokeilut voivat laajentua ongelmallisiksi.
Vanhemman ei yleensä tarvitse huolestua yksittäisestä haastavasta tilanteesta, mutta jos pulmia on usein, on tilanteeseen tärkeää hakea ulkopuolista apua.
Mitä lapselle kuuluu?
Jokaisen lapsen ja nuoren on tärkeä tulla nähdyksi ja kuulluksi. Kun lapsella on tunne, että hänestä välitetään ja että aikuisella on hänelle aikaa, on myös hankalien asioiden kertominen helpompaa. Lapselta on hyvä kysellä kuulumisia myös silloin, kun kaikki vaikuttaa olevan hyvin.
Vanhemman kannattaa pysähtyä, kun lapsi haluaa jutella. Usein tämä hetki voi olla esimerkiksi illalla ennen nukkumaanmenoa. Etenkin nuorella hetki, jolloin hän on valmis kertomaan ajatuksistaan ja huolistaan, voi olla nopeasti ohimenevä.
Joskus tilannetta voi helpottaa arjen rutiinien tarkistaminen. Kotona on hyvä huolehtia siitä, että lapsi nukkuu tarpeeksi, ulkoilee ja syö säännöllisesti. Lasta voi auttaa kaveritapaamisten järjestämisessä sekä rajoittaa tarvittaessa ruutuaikaa. Joskus liiallinen ruutuaika voi olla merkki yksinäisyydestä. Jokin liikuntaharrastus on usein hyväksi, toisaalta joskus harrastuksia voi olla liikaa tai ne voivat olla liian kilpailuhenkisiä.
Apua kannattaa hakea rohkeasti
Jos vanhemmalla on huolta lapsen mielenterveydestä, ensimmäisenä on hyvä selvittää, miten lapsella menee koulussa. Wilma-viestittelyn sijaan kannattaa sopia puhelin- tai tapaamisaika opettajan kanssa. Myös koulusta tuleviin huoliviesteihin on tärkeä suhtautua vakavasti ja sopia tapaaminen opettajan kanssa yhteistyössä lapsen tai nuoren kanssa. Lapsen tai nuoren mielenterveysongelmat eivät aina näy kotona.
Helpotusta tilanteeseen voi tuoda esimerkiksi pääsy terveydenhoitajan, koulukuraattorin tai -psykologin vastaanotolle. Joskus tilannetta voi helpottaa sosiaalipalveluiden kautta saatava vauvaperheiden uniohjaus, kodinhoitoapu tai kotiin tuleva perhetyö. Perheneuvolasta saa apua muun muassa lastenkasvatukseen, pulmallisiin perhetilanteisiin ja elämän erilaisiin kriiseihin.
Mielenterveystalosta (mielenterveystalo.fi) saa tietoa lapsen, nuoren ja aikuisen mielenterveyden haasteista ja verkkosivuilla voi hyödyntää omahoito-ohjelmia.
Pihlajalinnassa nopeaa apua tarjoaa Mielen huoli -linja, johon voi soittaa tai ottaa yhteyttä Pihlajalinna Terveyssovelluksen avulla kaikenikäisten mielenterveyteen liittyvissä huolissa. Palvelussa asiantuntija ohjaa tilanteeseen parhaiten soveltuvan avun piiriin.
On tärkeää, että lapsi ei joudu kantamaan aikuisten huolia ja murheita. Aikuisen on tärkeä hakea apua myös itselleen, jos voi huonosti tai on keinoton lapsen tai nuoren kanssa.
Perheterapia ratkoo vuorovaikutuksen pulmia
Perheterapiasta voi saada apua haasteisiin, jotka liittyvät lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen, vanhempana olemiseen, parisuhteeseen tai sisaruussuhteisiin. Perheterapiaan on tervetullut yksin tai yhdessä perheenjäsenen kanssa. Joskus avun voi tuoda jo yksi tai muutama käynti.
Jos oma lapsi voi huonosti, aikuinen voi tuntea tilanteessa syyllisyyttä. Omassa mielessä voi pyöriä esimerkiksi, olenko tehnyt vanhempana jotain väärin tai mikä on mennyt vikaan. Perheterapia voi auttaa pääsemään eroon häpeästä ja turhista itsesyytöksistä. Se voi auttaa pohtimaan, miten hankalaan tilanteeseen on jouduttu, mutta myös ennaltaehkäisemään vastaavia tilanteita jatkossa ja katsomaan eteenpäin.
Voit varata ajan perheterapiaan Pihlajalinnan verkkoajanvarauksesta.
Kuka tahansa voi kohdata mielen haasteita
Moni lapsi ja nuori kohtaa mielenterveyden haasteita kasvaessaan. Niiden edessä ei pidä lamaantua. Vaikka olisi ollut kuinka hyvä vanhempi, oma lapsi voi sairastua, eikä sitä kannata hävetä.
Lapsi ja nuori reagoi helposti aikuisen käyttäytymiseen. On tärkeää pysyä rauhallisena, kun lapsi kertoo huolistaan tai käyttäytyy haastavasti. Jotta pystyy tukemaan lasta, on olennaista pitää huolta myös omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan.
Mitä aikaisemmin lapsi ja nuori saa apua mielen haasteisiin, sitä nopeammin tilanne yleensä helpottaa. Tämän takia mielenterveyden haasteista on tärkeä uskaltaa puhua. Apua on saatavilla, kun sitä lähtee hakemaan rohkeasti.
Kirsi Nikander
psykoterapeutti, yleislääkäri ja lääketieteen tohtori
Kirsin ja muut Pihlajalinnan asiantuntijat löydät asiantuntijahausta
Pihlajalinnan asiantuntijoiden aiemmat blogikirjoitukset