Korvakivut, flunssa ja kuume ovat tuttuja vaivoja monelle lapsiperheelle. Päivähoidon aloittaminen lisää hetkellisesti infektioiden riskiä, mutta tilanne tasoittuu yleensä muutamassa kuukaudessa, kirjoittaa lääketieteen tohtori
lastentautien ja lasten veri- ja syöpätautien erikoislääkäri Linnea Schüz-Havupalo.
Syksy näkyy vastaanotollani. Lapset ovat palanneet kouluihin ja päiväkoteihin, ja alkusyksyn virukset ovat lähteneet liikkeelle. Monessa perheessä on jo sairastuttu esimerkiksi hengitystieoireisiin, flunssaan tai lapsi on voinut saada korvatulehduksen.
Kun lapsi sairastuu, se kuormittaa koko perheen arkea. On mietittävä, kuka jää hoitamaan kotiin kipeänä olevaa lasta ja koko perheen yöunet voivat jäädä tavallista vähäisemmiksi. Pohdintaa saattaa aiheuttaa myös se, koska lapsi on hyvä viedä lääkäriin ja koska riittää kotihoito.
Tavallista nuhakuumetta voi hoitaa kotona muutaman päivän antamalla lapselle apteekista saatavia oireenmukaisia kipu- ja kuumelääkkeitä. Jos lapsella on kuumetta, on hyvä huolehtia, että hän juo riittävästi nestettä. Kuumeisen lapsen oloa voi helpottaa kevyellä vaatetuksella. Lapsen ei suositella menevän kuumeessa ulos, mutta hän voi touhuta ja leikkiä normaalisti kotona, kunhan välttää kovaa rasitusta ja liikuntaa.
Jos lapsi ei suostu juomaan, on hyvä mennä lääkäriin, jotta hän ei pääse kuivumaan. Lääkäriin on syytä hakeutua myös silloin, jos kuume on korkea eikä se laske kipulääkkeillä tai alle kolmen kuukauden ikäinen lapsi sairastuu kuumeeseen. Jos lapsen yleisvointi on huono tai lapsi ei kiinnostu itselleen mieluisista asioista, on tärkeä käydä lääkärissä. Tämä pätee myös, jos kuume kestää useita päiviä, lapsen iholle ilmestyy epäselvää ihottumaa tai hänellä on jokin akuutti oire, kuten hengenahdistusta tai kouristuksia.
Meillä Pihlajalinnassa on käytössä lääkärien lähi- ja etävastaanottojen lisäksi Lastenlääkärin chat-palvelu Pihlajalinna Terveyssovelluksessa. Etäpalvelut tuovat monessa tilanteessa nopeasti ja kätevästi apua lapsiperheelle.
Infektioita esiintyy eniten 1−3-vuotiailla lapsilla, ja he sairastavat vuodessa keskimäärin noin kuusi hengitystieinfektiota, jotka voivat oireilla esimerkiksi yskänä, kurkkukipuna, räkäisyytenä, kuumeena tai korvakipuna.
Tutkimusten mukaan päivähoidon aloittaminen lisää riskiä sairastua infektioihin, eikä ole tavatonta, että ensimmäisen päiväkotivuoden aikana pieni lapsi saa jopa kymmenen infektioita.
Olin mukana muutama vuosi sitten tutkimusryhmässä, jossa tutkimme päivähoidon aloittamisen vaikutuksia hengitystieinfektio-oireisiin. Seurantatutkimukseen osallistui noin 1000 lasta. Havaitsimme, että päivähoidon alkamisen jälkeen hengitystieoireet lisääntyivät lapsilla jyrkästi. Kun lapset olivat olleet päivähoidossa viisi kuukautta, heillä ei kuitenkaan enää ollut oireita merkittävästi enempää kuin lapsilla, jotka eivät käyneet päivähoidossa.
Tämä on lohdutta tieto: eli vaikka infektioita on usein tavallista enemmän päiväkodin alkutaipaleella, tilanne tasoittuu yleensä jo muutamassa kuukaudessa.
Toisista seurantatutkimuksista on saatu viitteitä myös siitä, että päivähoidon nuorena aloittaneet ja sen myötä pienenä paljon sairastaneet voivat olla koululaisina keskimääräistä terveempiä.
Lasten hengitystieinfektiot paranevat usein ilman reseptilääkkeitä, eikä esimerkiksi antibioottikuuria kannata määrätä ”varmuuden vuoksi”, koska jokainen kuuri vaikuttaa lapsen omaan hyödylliseen suoliston mikrobistoon. Yhteiskunnallisesti ajateltuna antibiootit myös säilyttävät tehonsa sitä paremmin, mitä vähemmän niitä käytetään.
Lievissä oireissa lasta voi hoitaa kotikonstein, esimerkiksi lievään yli 1-vuotiaan yskään auttaa usein hunaja. Jos yskä kuitenkin on hankala, ja siihen liittyy kuumetta tai lapsen ääni on käheä, voi lääkärikäynti olla tarpeen. Myös selvään välikorvatulehdukseen on yleensä paikallaan määrätä antibioottihoito.
Pienen lapsen jatkuva sairastelu on raskasta koko perheelle. Sairastelusta johtuva unenpuute, poissaolot töistä ja lapsen itkuisuus voivat koetella toden teolla lapsen vanhempien jaksamista. Haluan painottaa, että yksin ei kannata jäädä. Omaan jaksamiseen liittyvät asiat on hyvä ottaa esille lääkärinkin kanssa. Myös läheisiltä kannattaa ottaa apua vastaan ja esimerkiksi vuorotella lapsen hoidossa. Usein jo yksi hyvin nukuttu yö auttaa jaksamaan paremmin.
Linnea Schüz-Havupalo
lääketieteen tohtori
lastentautien ja lasten veri- ja syöpätautien erikoislääkäri
Linnean ja muut Pihlajalinnan asiantuntijat löydät asiantuntijahausta
Pihlajalinnan asiantuntijoiden aiemmat blogikirjoitukset