Hoitovelka tulee kasvamaan, jos vastakkainasettelusta ei päästä eroon
“Nyt viimeistään on aika pohtia, miten suomalaisille tarjotaan mahdollisimman hyvät palvelut mahdollisimman fiksusti resursoituna. Vastakkainasetteluista ja ideologisista eroista pitäisi pyrkiä pois.”
Terveydenhuollon kustannukset ja palvelutarve kasvavat jatkuvasti väestömme ikääntyessä. Lääketiede tuo kehittyessään lisää hoitomenetelmiä. Näiden pitkään tiedossa olleiden haasteiden lisäksi koronapandemia on merkittävästi kasvattanut terveydenhuollon kuormitusta.
Terveydenhuollon hoitojonoja ovat kasvattaneet myös lisääntyneestä kuormituksesta johtuva hoitohenkilöstön uupumus, sairaslomat, keväällä käynnistynyt hoitohenkilöstön lakko sekä mahdolliset joukkoirtisanomiset.
Erikoissairaanhoidon rinnalla vähemmälle huomiolle on jäänyt perusterveydenhuollossa syntynyt hoitovelka. Pitkäaikaissairauksien kuten diabeteksen tai sydän- ja verisuonisairauksien kontrollikäyntejä on jäänyt väliin, jonka takia sairaus ehtii kehittyä vakavammaksi. Todennäköisesti paljon sairauksia on myös jäänyt diagnosoimatta tai ne diagnosoidaan aiempaa myöhemmin. Myös mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat yleistyneet huolestuttavan paljon ja hoitoon pääsy on yhä hankalampaa.
Riittämätön terveydenhuoltojärjestelmämme on kaivannut suurta uudistusta ja soteuudistuksella pyritäänkin vastaamaan haasteisiin. Uudistus tulee viemään aikaa, ja ensi vaiheessa hyvinvointialueilla keskitytään hallinnolliseen uudistukseen. Tämä kerryttää hoitovelkaa entisestään ennen kuin palveluita pystytään uudistamaan.
Samaan aikaan pula lääkäreistä ja sairaanhoitajista kasvaa, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, eikä sairaanhoitajan työtä koeta yhtä houkuttelevana kuin aiemmin. Työvoiman saatavuushaasteet aiheuttavat myös alueellista epätasaisuutta hoitopalveluiden laadussa. Tämä näkyy erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella, jossa korostuu vanhemman väestön hoidon tarve.
Kriittiset hetket ovat käsillä, kun hyvinvointialueet järjestäytyvät ja luovat uusia palvelumalleja. Yksityinen toimija tulisi ottaa mukaan alusta saakka suunnittelemaan julkisen puolen hyvinvointipalveluita niiden tehostamiseksi.
Nyt viimeistään on aika pohtia, miten suomalaisille tarjotaan mahdollisimman hyvät palvelut mahdollisimman fiksusti resursoituna. Vastakkainasetteluista ja ideologisista eroista pitäisi pyrkiä pois.
Kaikki terveydenhuollon käynnit eivät lisää terveyshyötyjä
Terveydenhuollon tehtävänä ei ole tuottaa käyntejä, vaan terveyshyötyjä. Yhteisenä haasteenamme on keskittää rajalliset resurssit niihin palveluihin ja palvelumalleihin, jotka tuovat terveyshyötyjä eniten.
Yksityinen terveydenhuolto on tärkeä osa koko suomalaista terveydenhuoltoa ja voimme tarjota ratkaisuja kroonisista sairauksista ortopedisiin leikkauksiin. Esimerkiksi Jämsän alueella Jokilaakson sairaalassa Pihlajalinna auttaa tekonivelleikkausten hoitojonojen purkamisessa ja tulokset ovat olleet vaikuttavia. Lisäksi innovatiiviset palvelumallimme, kuten vaikka vastuulääkäripalvelu tai eDiabetes-palvelu, ovat jo pitkään tuottaneet terveyshyötyä yhteistyössä julkisen terveydenhuollon kanssa. Vastaavanlaista yhteistyötä voisi rakentaa laajemminkin sairaanhoitopiireille ja hyvinvointialueille.
Työterveyshuolto tuottaa perusterveydenhuollon palveluita merkittävälle osalle suomalaisista. Ennaltaehkäisy on työterveyshuollon toiminnan ytimessä ja siitä kannattaisi ottaa kaikki hyöty irti esimerkiksi mielenterveysongelmien pitkittymisen ehkäisyssä. Varsinkin nuorten mielenterveysongelmat ovat merkittävästi lisääntyneet ja tarjoamme ratkaisuksi matalan kynnyksen ennalta ehkäiseviä palveluita, kuten lyhytterapiaa ja etäpalveluita. Näillä pyrimme ehkäisemään ongelmien pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä.
Vaikuttavuutta ja läpinäkyvyyttä yhteisillä mittareilla
Yhtenäiset ja selkeät vaikuttavuusmittarit toisivat terveydenhuoltoon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja auttaisivat kohdentamaan rajalliset resurssit oikein. Se vaatisi paljon kehityspanostusta terveydenhuollon johtamiseen, mutta toisi alalla toimiville myös merkityksellisyyden tunnetta työmme tuomien terveyshyötyjen tullessa näkyväksi. Palveluiden laatu ja vaikuttavuus ovat meillä Pihlajalinnassa toimintamme ytimessä. Toivoisin, että nämä vastuullisuusteemat huomioitaisiin myös soteuudistuksessa. Se herättäisi luottamusta myös kansalaisissa koko järjestelmää kohtaan.
Yksityinen sektori on merkittävä osa suomalaisen terveydenhuollon kehittämistä. Me Pihlajalinnassa haluamme olla osa ratkaisua.
Sari Riihijärvi
LT, Syöpätautien erikoislääkäri
Lääketieteellinen johtaja
Pihlajalinna Konserni
Sarin ja muut Pihlajalinnan asiantuntijat löydät Pihlajalinnan asiantuntijahausta