Kollegat Helka Koivu ja Janne Luostarinen tapaavat toisensa Turun Kupittaalla Pihlajalinnan uudessa toimipisteessä. Saman talon palvelukseen he siirtyivät helmikuussa, kun Pihlajalinna osti Pohjola Sairaalan.
– Tästä sairaalasta saamme olla aidosti ylpeitä. Leikkaussalit ja laitteet ovat viimeisen päälle. Erityisen iloinen olen meidän kartiokeilatietokonetomografia-laitteesta, jollaista ei monesta paikasta löydy. Magneettikuvauslaitteethan molemmissa toimipisteissämme ovat erittäin hyvät, Koivu luettelee.
Nilkka- ja jalkakirurgiaan erikoistunut Koivu on työskennellyt ortopedinä Kupittaalla Pohjola Sairaalan perustamisesta asti, eli nelisen vuotta. Yrityskaupan kautta hänestä tuli pihlajalinnalainen. Hän esittelee tänään Luostariselle Kupittaan tiloja, ja kaksikko pääsee vaihtamaan ajatuksia. Luostarinen toimii yleislääketieteen erikoislääkärinä Pihlajalinnan Turun Yliopistonkadun toimipisteessä.
Laitteiden lisäksi Koivu kehuu Luostariselle talon radiologia ja fysioterapeutteja. Ortopedi ei Koivun mukaan voisi työskennellä talossa, jossa ei ole hyviä fysioterapeutteja.
– Leikkaus on vain yksi osa hoitoa. Tulosta ei tule, jollei asiakas saa jatkohoitoa.
Luostarinen on vaikuttunut, joskaan Yliopistonkadun toimipiste ei Kupittaan tiloille kuulemma juuri häviä. Molemmat ovat vasta reilut neljä vuotta sitten rakennettuja, moderneja lääkärikeskuksia ja sairaaloita. Yritysoston myötä leikkaukset keskittyvät Turussa Kupittaalle.
Luostarinen ja Koivu ovat kumpikin olleet suunnittelemassa lääkärikeskuksen toimitiloja. Koivu suunnitteli lähinnä paperilla sairaalan rakennetta, Luostarinen pääsi oikein työmaalle.
– Koko tuleva henkilökunta oli kypärät päässä siivoamassa toimipistettä, kokoamassa kalusteita ja sisustamassa huoneita ennen kuin Yliopistonkadun lääkärikeskus avattiin. Sitä kautta porukkaan kasvoi todella upea henki. Minä sain historian ensimmäisen Turun Pihlajalinnan potilaan hoidettavaksi, Luostarinen muistelee.
Eniten kiitosta molemmat antavat työpaikoilleen joustavuudesta ja hierarkian mataluudesta. Kupittaalla tämä näkyy Koivun mukaan muun muassa siinä, että leikkausosastolla jokainen hoitaja on omalla vuorollaan tiimivastaava.
Vaikka Pihlajalinna on valtakunnallinen yritys, on päätöksenteko Luostarisen mukaan pysynyt paikallisena ja työntekijöiden ja johdon välit ovat läheiset.
– Toiminta on nopeaa ja tehokasta. Ideoita kentältä otetaan hyvin vastaan. Talossa kysytään mielipiteitä, kannustetaan ja annetaan positiivista palautetta. Luottamusta on molemmin puolin.
Ripeä päätöksenteko on Koivun mukaan ollut yrityskulttuuri myös Kupittaalla jo ennen yrityskauppaa. Ortopedisen potilaan nopeasta hoitopolusta hyötyvät kaikki potilaasta vakuutusyhtiöön.
– Kun päätöksiä uskalletaan tehdä, kuvantaa voidaan välittömästi ja tarvittaessa voidaan leikata nopeasti. Tällöin sairausloma-aika jää mahdollisimman lyhyeksi. Myös lääkärille on eduksi, että saa hoitaa vamman tuoreeltaan.
Koivu kertoo hoitopolun hioutuneen aiemmin vakuutusyhtiön omistamassa yrityksessä vuosien saatossa. Pihlajalinnan kaupan myötä sitä pystytään nyt hyödyntämään entistä laajemmin.
– On ollut ilahduttavaa nähdä, kuinka asiakaskunta on muutamassa kuukaudessa laajentunut ja maksusitoumukset toimivat nyt joustavasti kaikkien vakuutusyhtiöiden kanssa. Nyt tarvitsemme jo lisää tekijöitä.
Eri taloista tulleet kollegat innostuvat vertailemaan rutiineja. Eroavaisuuksiakin löytyy, mutta molemmat ovat tyytyväisiä siihen, että Pihlajalinnassa lääkärillä on mahdollisuus keskittyä lääkärin työhön. Muu henkilökunta palvelee asiakasta mahdollisen jatkohoidon järjestämisessä ja tarvittavien selvitysten tekemisessä.
Koivu on työskennellyt aiemmin yliopistosairaalassa, joten työnaikojen joustavuus oli hänelle positiivinen muutos. Lomat ja vapaat sovitaan kollegoiden kesken, tietysti niin, että päivystäjä löytyy aina paikalta.
– Meillä on mahdollisuus räätälöidä työsuhde molemmille osapuolille sopivaksi, Luostarinen kertoo.
Jatkamme kierrosta toimipisteen valoisilla käytävillä, joilla on rauhallinen, viihtyisä tunnelma. Lääkärikeskukseksi rakennetuissa tiloissa suunnan hahmottaminen on helppoa. Jollei huone löydy, vastaanotossa työskentelevät hoitajat auttavat perille asti. Koivu kehuukin heitä vuolaasti.
– Rekrytoinnit ovat todella onnistuneet. Ihmiset ovat aivan ihania. Se on todella tärkeää, kun asiakkaat tulevat tänne terveysasioidensa kanssa.
NPS-mittauksissa näkyy talon hyvä henki, joka välittyy myös asiakkaille. Toisenlaisiakin tilanteita nähneet lääkärit osaavat arvostaa työpaikkaansa.
– Pahinta on, jos lääkärillä on tunne, ettei hän hallitse omaa aikaansa. Liiassa kiireessä lämminkin lääkäri kyynistyy, Koivu miettii.
Potilaan auttaminen on Koivun mukaan lääkärille palkitsevin asia.
– Lääkärin pitää olla asiantuntija ja tietää, mitä hän tekee. Kukaan ei voi hoitaa kaikkea terveeksi, mutta pitää olla kiinnostunut, kuunnella ja yrittää auttaa. Olla inhimillinen. Ylimielisyys ei vie pitkälle.
Luostarinen on samoilla linjoilla. Lääkäri pystyy antamaan itsestään ja olemaan potilaan tukena silloin, kun töihin on kiva tulla ja on tunne, että voi hallita omaa tehtäväänsä.
Luostarisella on kokemusta laajasti eri työnantajilta kahdenkymmenen vuoden ajalta.
– Turun seudulla on monta työnantajaa niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Vajaan viiden vuoden jälkeen Pihlajalinna tuntuu niistä parhaalta, Luostarinen kiteyttää.
Artikkeli on ilmestynyt Turun Sanomissa 6.6.2022
Kiinnostuitko? Hae lääkäriksi Pihlajalinnaan! Katso avoimet työpaikkamme.
Ota yhteyttä rekrytointiin: [email protected]
Vastuulääkärin työ houkutti minua pitkien hoitosuhteiden, itsenäisyyden, mielekkyyden ja vaihtelevuuden vuoksi. Palkkauskin vaikutti tehtävään sopivalta.
Halusin vastuulääkäriksi tarjotakseni ikääntyneille laadukasta hoitoa, välttääkseni turhia sairaalakäyntejä ja panostaakseni ennaltaehkäisyyn sekä riskitekijöiden kartoitukseen.
Vastuulääkäri Helka Hosia vastaa Pihlajalinna Etälääketieteen koulutuksesta ja kehityksestä. Kliinisen työn ja kehitystyön yhdistäminen auttaa ymmärtämään kliinisiä haasteita.
Työparityöskentely uniklinikalla on hyvä esimerkki siitä, kuinka kokenut lääkäri ja työuran alkuvaiheessa oleva hoitaja pystyvät yhdessä toimimaan potilaiden parhaaksi.
Etsitkö uutta uraa lääkärinä? Muusikon ja lääkärin uran yhdistänyt Jussi Hyyrynen kertoo neljä syytä, miksi lääkärit viihtyvät Pihlajalinnassa.
Pihlajalinnan lääkärit Helka Koivu ja Janne Luostarinen tapasivat ja vertailivat kokemuksiaan
Parasta työssäni on hallinnan tunne, koska minulla on kaikki langat omissa käsissäni
Vastuulääkäri Lisa Pelttari pitää tärkeänä, että potilas kokee tulleensa kuulluksi. Pelttari arvostaa etätyön mahdollisuuksia ja tiimityötä kotisairaanhoidossa.
Vastuulääkäri Josefin Miemois-Foley arvostaa työn itsenäisyyttä ja potilaiden kokonaisvaltaista hoitoa, mikä parantaa heidän elämänlaatuaan.
Mikko Pelkonen on tyytyväinen siihen, että työnkuva on monipuolinen ja räätälöitävissä
Jounin ja Teemun mielestä Pihlajalinnassa työskentely on mutkatonta ja sujuvaa, ja työntekijöitä arvostetaan ja huomioidaan
Vastuulääkäri Jan Selenius kertoo, miten laadukas ja joustava vastuulääkärimalli parantaa työn mielekkyyttä ja tehokkuutta.