Etälääkäripalveluista tukea resurssipulaan – haastattelussa ylilääkäri Eeva Björkstedt

Eeva Björkstedt toimii ylilääkärinä Juvan, Kangasniemen ja Mäntyharjun hyvinvointikeskuksessa. Tammikuun alusta Mäntyharjulla terveyspalveluihin on haettu tukea Pihlajalinnan tuottamista etälääkäripalveluista. Tarkoituksena on saada helpotusta toimistotyön keventämiseksi ja jakamiseksi.

Etälääkäripalvelut toimivat siten, että pääsääntöisesti hoitajat lisäävät etälääkärin ajanvarauskirjaan potilaita, Björkstedt kertoo ja avaa toimintamallia. “Etälääkäri käy läpi potilaiden laboratoriovastauksia, röntgenkuvia, lääkemuutoksia ja muita tietoja, joiden tulkitsemiseen ei tarvita potilaan näkemistä vastaanotolla. Sitten lääkäri itse soittaa potilaalle tai antaa järjestelmään vastauksen, jonka hoitaja katsoo ja on yhteydessä potilaaseen.”

Pikaisempaa palvelua myös kiireettömille potilaille

Etälääkäripalvelu on Mäntyharjulla auttanut keventämään työtaakkaa lääkäripulassa. Yhteistyön aloittaminen on ollut haastavaakin, mutta työrytmi alkaa vähän kerrassaan löytyä.

“Alkuun tietoteknisten yhteyksien rakentamisessa oli ongelmia. Samoin etälääkäripalvelujen sovittujen ajankohtien ja työmitoituksen kanssa on ollut ongelmia, mutta ehkä nyt pikkuhiljaa olemme löytämässä tasapainoa. Kun homma on aikataulujen ja yhteyksien puolesta toiminut, asiat on kyllä hoidettu hyvin ja potilaat tulleet palvelluiksi; siitä on tullut hoitajilta spontaanistikin hyvää palautetta.”

Potilaille etälääkäreistä on ollut sekin etu, että myös ei-kiireelliset tapaukset saadaan käsiteltyä nyt kohtuullisemmassa aikataulussa. Rajallisessa resurssitilanteessa kiireelliset potilaat joudutaan hyvinvointikeskuksessa luonnollisesti ottamaan vastaan ensin.

“Kun kiireettömät tapaukset lykkääntyvät, heidän tilanteensahan voi odottaessa muuttua”, Björkstedt selittää. “Ja jos meillä ei ole paikalla yhtään lääkäriresurssia, joudumme ohjaamaan potilaita Mikkeliin, jossa ei myöskään aina ole se paras resurssitilanne.”

Toiveissa selkeä työnjako yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöhön

Björkstedt kaipaa yksityisen ja julkisen sektorin laajempaan yhteistyöhön terveyspalveluissa vielä selkeämpää jakoa. Hyvän yhteistyön hän näkee jonkinasteisena kumppanuutena, jossa tehtäväkentät ovat selvät kummallekin.

“Tällä hetkellä työnjako on vielä vähän sirpaleinen: jotain hankitaan sieltä, toista täältä, jostain saadaan lääkäri ja toisaalta lausunto ja niin edelleen. Ehkä jatkossa voisi olla enemmän niin, että yksityinen sektori tuottaa julkisen palvelun kentälle selvästi jonkin tietyn kokonaisuuden. Mutta kuka sen työnjaon määrittelee, sitä on vielä vaikea sanoa.”

Sote-uudistuksesta Björkstedtillä ei ole vahvaa mielipidettä. Hän arvioi, että terveyspalveluiden on joka tapauksessa toimittava niillä korteilla, mitä valtion taholta jaetaan.

“En osaa sanoa, toisiko uudistus tämän mallisena säästöjä yhteiskunnalle. Toisaalta, jos se onnistuu hyvin, voi hoitoonpääsy parantua. Saatamme maksaa siitä enemmän veroja tulevaisuudessa, mutta hoitoonpääsyn nopeus on toki sekin arvo itsessään”, hän pohtii.