Työterveyslääkäri Pekko Parviaisen vinkit tuovat lisää virtaa talvikauteen. Kun arjen peruspalikat ovat kunnossa, samalla lisääntyy vastustuskyky viruksia vastaan.
Hyvä arki on parasta ennaltaehkäisyä niin vetämättömyyttä kuin vaikkapa flunssaa vastaan. Tätä mieltä on työterveyslääkäri Pekko Parviainen Pihlajalinnasta.
− Asian voi tiivistää neljään perusasiaan: syö monipuolisesti, nuku riittävästi, liiku ja vältä alkoholia ja tupakkaa, toteaa Parviainen. Hän korostaa, että kun arki on tasapainossa, myös mieli voi silloin paremmin. Juuri mielen tasapaino korostuu tällä hetkellä, kun esimerkiksi koronatilanne ja sen mukanaan tuomat uutiset voivat lisätä huolta ja epävarmuutta.
− Mitä raskaampi tilanne, sitä tiukemmin kannattaa pitää kiinni rutiineista, Parviainen sanoo.
Liikunta on keskeinen keino pitää huolta omasta terveydestään. Se parantaa fyysistä kuntoa ja ennaltaehkäisee esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia.
− Liikunta vähentää stressiä sekä masennuksen ja ahdistuksen tunteita. Lisäksi se parantaa unen laatua, Parviainen toteaa. Hän korostaa, että jo arkiliikunta tekee hyvää: kauppareissu voi tarjota oivan ulkoilumahdollisuuden, portaiden reipas kävely nostaa sykettä ja metsälenkki antaa mahdollisuuden hiljaisuudesta nauttimiseen.
UKK-instituutin virallisten liikuntasuositusten mukaan viikkoon olisi hyvä sisältyä sekä lihaskuntoharjoittelua että pulssia nostavaa liikuntaa, jossa tulee hiki. Jos liikkumaan ei tule lähdettyä yksin, kannattaa sopia vaikkapa yhteisestä lenkistä työkaverin tai ystävän kanssa.
− Aina ei ole mahdollisuutta varata liikkumiseen pitkää aikaa, mutta pienilläkin asioilla on merkitystä. Jos esimerkiksi vie lapsen harrastukseen, kannattaa autossa odottelun sijasta ottaa mukaan lenkkivaatteet ja suunnata kävelylle.
Jatkuva väsymys ei kuulu arkeen
Jos oma olo tuntuu nuutuneelta, Parviainen neuvoo miettimään, nukkuuko tarpeeksi ja syökö säännöllisesti ja monipuolisesti. Mitä väsyneempi on, sitä helpommin myös mieli kiristyy. Unentuloa voi helpottaa esimerkiksi se, ettei juuri ennen nukkumaanmenoa katsele televisiota tai lue uutisia, jotka voiva tuoda huolta ja levottomuutta.
− Itseään kannattaa kuunnella. Mikäli huomaa esimerkiksi koronauutisten ahdistavan, voi olla järkevää, että uutiset lukee tai katselee vain kerran päivässä, ei yhtenään, Parviainen toteaa.
Mikäli kärsii univaikeuksista useamman viikon ajan, kannattaa hakeutua lääkäriin. Sama pätee ahdistuneeseen oloon.
− On tärkeää, ettei jää yksin, vaan hakee tarvittaessa apua, onpa kyse työn tuomasta kuormittuneisuudesta tai jatkuvasta väsymyksestä.
Kärsitkö kaamosrasituksesta?
Nuutuneen olon taustalla voi olla myös kaamosmasennus, josta kärsii noin 1 % suomalaisista. Parviainen sanoo, että tämän lisäksi 10−30 % kärsii talvikuukausien aikana lievemmästä kaamosoireilusta ilman varsinaista masennusta. Tätä tilaa kutsutaan kaamosrasitukseksi.
− Tyypillisiä kaamosrasituksen oireita ovat talvikuukausina ilmenevä makeannälkä, lihominen, väsymys ja liikaunisuus.
Parviaisen mukaan lieviin oireisiin voi tuoda helpotusta kirkasvalolamppu. Mikäli oireet ovat hankalat, kannattaa hakeutua lääkärin hoitoon.
Yleisen henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeä pitää yhteyttä läheisiin. Isojen tapaamisten järjestämistä ei tänä talvena suositella, mutta yhteyttä voi pitää muutenkin.
− Puhelinsoitto, viesti, kortti tai kirje ovat hyviä tapoja osoittaa, että toinen on tärkeä. Hyvä vaihtoehto on myös eväsretki ulkona, joka onnistuu talvellakin.
Yksi hyvinvoinnin kulmakivistä on ruoka. Se tarkoittaa paitsi syömistä säännöllisesti, myös ravinnon monipulisuutta. Vastustuskyvyn kannalta esimerkiksi marjojen, vihannesten ja kasvisten merkitys on tärkeä.
− Jos pakkasessa on esimerkiksi herukoita, mustikoita tai mansikoita, niitä kannattaa syödä sellaisenaan, käyttää aamupuuron lisukkeena tai tehdä vaikka marjarahka.
Parviaisen mukaan purkista otetun C-vitamiinin tehosta flunssan ennaltaehkäisijänä ei juuri ole tutkimusnäyttöä, kuten ei sinkistäkään – joka tosin voi lyhentää flunssan kestoa.
− Sen sijaan D-vitamiinia kannattaa ottaa purkista. Tämän lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota, että syö runsaasti kasviksia ja kalaa.
Ruokavalion on tärkeä sisältää myös maitotuotteita ja tarpeeksi proteiinia.
− Tupakasta kannattaa sen sijaan hankkiutua eroon – jo senkin takia, että se lisää tutkitusti infektioherkkyyttä. Alkoholi taas on omiaan heikentämään mielialaa.
Koronaepidemia vaikuttaa lähes jokaisen arkeen. Se näkyy maskeina ja visiireinä, turvaväleinä, käsien pesuna ja desinfiointina.
− On tärkeää, että jaksamme pitää varotoimista kiinni ja välttää turhia riskejä. Käsien pesulla ja esimerkiksi sillä, että muistamme yskiä hihaan, emmekä toista päin, on iso merkitys epidemian hallinnassa pysymisessä.
Moni sairastaa talvella myös tavallisen flunssan. Parviainen muistuttaa, että onpa kyseessä tavallinen nuhakuume tai epäily koronasta, oleellista on malttaa sairastaa kotona. Näin ei tartuta muita, ja esimerkiksi flunssassa paraneminen on yleensä nopeampaa, kun lepää tarpeeksi.
teksti: Tiina Laaninen