Laadukas vanhustenhoito ei makuuta, vaan maksimoi asiakkaan voimavarat

Valvanne kuitenkin toivoo, ettei keskustelussa unohduta tuijottamaan liikaa pitkäaikaishoidon henkilöstömitoitusta.

– Pienelläkin hoitajamäärällä voidaan hoitaa laadukkaasti. Auttavia käsiä tarvitaan kyllä, eikä yksin voi hoitaa kahtakymmentäviittä ihmistä tarpeeksi hyvin. Asiakkaan kokemaan laatuun ei hoitajien määrä kuitenkaan vaikuta. Samalla henkilöstömäärällä voidaan hoitaa sama joukko asiakkaita joko hyvin, keskinkertaisesti tai huonosti.

Laadukkaassa hoidossa yhdistyvät asiantuntemus ja oikea-aikaisuus

Valvanteen mielestä laadukas vanhustenhoito tukee ikäihmisen hyvää elämää. Gerontologian näkökulmasta laatu näyttäytyy aktivoivana ja vanhuksen potentiaalin maksimoivana hoitona. Hoito ei tarkoita, että hoitaja tekee kaiken potilaan puolesta, vaan sen tulee kannustaa itsenäiseen tekemiseen.

– Suomessa on perinteisesti ollut makuuttava hoitokulttuuri ja tästä pitäisi päästä eroon. Ihmisiä ei tule turvallisuuden nimissä sitoa sänkyyn, koska se rampauttaa oman aktiivisuuden, Valvanne sanoo.

Lääkärin asiantuntemusta puolestaan tarvitaan aina, kun arvioidaan iäkkään ihmisen toimintakykyä. Tämä voi olla tarpeen niin ennaltaehkäisevässä hoidossa kotona kuin pitkäaikaishoidossakin, ja aina silloin, kun toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia.

– Kun ihminen ei enää pärjää kotitöissä tai peseytymisessä, ei riitä, että hänelle mietitään oikeanlaisia palveluita. Silloin pitää selvittää, mistä hänen toimintakykynsä heikentyminen johtuu. Tähän ei välttämättä tarvita geriatria, mutta geriatrista osaamista ehdottomasti vaaditaan, jotta ikääntymiseen liittyvät piilevät oireyhtymät saadaan tutkittua, Valvanne painottaa.

Tarvitseeko lääkärin kuitenkaan aina olla fyysisesti paikalla? Valvanteen mielestä ei välttämättä.

– Ainahan on toki parempi, jos lääkäri voi tavata potilaan henkilökohtaisesti. Vanhuksen voinnin muuttuessa voi kuitenkin olla tärkeämpää, että hän saa lääkärin näkemyksen mahdollisimman nopeasti kuin että hän tapaa lääkärin henkilökohtaisesti. Joskus pienilläkin muutoksilla hoidossa voidaan saada tilanne korjaantumaan nopeasti, Valvanne sanoo.

Hänen mukaansa oleellista on, että ikääntyneelle on hoidon alkuvaiheessa tehty laaja-alainen geriatrinen tutkimus, ja hänellä on selkeästi mietitty ja kirjattu hoitosuunnitelma. Tämä mahdollistaa laadukkaan lääkäripalvelun myös etänä.

Asenne ratkaisee myös hoitotyössä

Vaikka vanhustenhoidosta käydyn keskustelun yllä on viime aikoina leijunut tumma varjo, Valvanne näkee hoidolle valoisan tulevaisuuden.

– Myönteistä kehitystä pystytään osoittamaan. Meillä on ympäri maata erinomaisia kodinhoidon tiimejä ja sairaalan vuodeosastoja sekä uskomattomia pitkäaikaishoidon yksikköjä. Monet ovat sellaisia, mihin voisin myös itse mennä!

Valvanne painottaa, että vanhustenhoidon tulee olla asiakas- ja ihmiskeskeistä, lähteä vanhuksesta itsestään ja tukea hänen omia tarpeitaan. Laadukkaassa hoidossa pyritään hyvään elämänlaatuun ja mahdollisuuteen viettää omannäköistä elämää.

Tähän päästään, kun asennetta hoitotyöhön muutetaan. Kun hoito perustuu yksilöllisille tarpeille, vanhaa ihmistä tuetaan ja kannustetaan hänen kuntoutumisponnisteluissaan. Häntä myös kuullaan säännöllisesti hoidon onnistumisesta. Tällöin asukkaiden kokema merkityksellisyyden tunne lisääntyy ja hoidon laatu paranee.

Olennaista on tuntea asukkaat ja heidän halunsa hyvin. Joku haluaa laulaa virsiä, toinen ei pidä tv:n ja radion kovaäänisestä pauhauksesta ja kolmas nauttii valokuvien katsomisesta ja kaikille tarjotaan omalle elämälle mielekkäitä asioita.

– Pitkäaikaishoitoon ei kuulu mennä odottamaan kuolemaa, vaan elämään.

Kuva: Hanna Leppänen